Kemppi, Mäkynen ja Grahn-Laasonen tukevat ei-kaupallista sijaissynnytystä

Kokoomuksen, sdp:n ja keskustan päättäjät ovat valmiita tekemään poliittisia päätöksiä, jotka edistävät yhdenvertaista lapsiperheellistymisen mahdollistumista. Keinoja lapsiperheellistymisen tukemiseksi ovat muun muassa hedelmöityshoitojen resurssien lisääminen, ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen, parisuhteiden ja lapsiperheiden tukeminen sekä työelämän varmuus ja lapsiperhemyönteisyys.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ja Monimuotoiset perheet -verkosto järjestivät SuomiArenalla Porissa keskustelutilaisuuden keskiviikkona 25.6.2025. Tilaisuus järjestettiin osana SuomiAreenan virallista ohjelmaa.

Lapsitoiveiden toteuttaminen 2030: Miten lapsiperheellistymistä voidaan tukea politiikalla -tapahtumassa olivat mukana sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), kansanedustajat ja puolueidensa varapuheenjohtajat Hilkka Kemppi (kesk) ja Matias Mäkynen (sdp) sekä Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtajaPiia Savio. Keskustelua veti Lapsettomien yhdistys Simpukan lahjasoluteemojen erityisasiantuntija Jenni Huhtala. 

Paneelissa keskusteltiin, miten lapsiperheellistymistä voitaisiin tukea ja millaisia poliittisia ja lainsäädännön muutoksia tarvittaisiin, jotta yhä useamman lapsitoive voisi toteutua vuonna 2030.

Kolme muutosta lapsitoiveiden edistämiseksi

Keskustan vauvabuumipaperiin on listattu lapsiperheellistymistä edistäviä toimenpiteitä. “Taloudelliset syyt ovat yksi syy sille, että lapsilukutoive ei toteudu. Keskusta esittää, että perhe-etuudet olisivat verovapaita ja sitä kautta voisimme siirtää tuloja niille, jotka lapsista haaveilevat ja heitä kasvattavat. Esitämme kotipalvelun lisäämistä lapsiperheille sekä opiskelijoiden opintotukeen huoltajakorotusta jokaisesta lapsesta”, Kemppi sanoi. 

Grahn-Laasosen nosti esille, että joka kolmas toivottu lapsi jää syntymättä, mikä on yhteiskunnallisesti murheellista. “Suoraan politiikalla tehtävät keinot ovat rajalliset. En usko, että rahalla pystytään ostamaan lisää lapsia Suomeen, vaikka pitää panostaa lapsiperheisiin ja palveluihin. Kokoomus esittää hedelmöityshoitojen julkisen puolen saatavuuden kehittämistä. Palautimme myös Kela-korvauksen. Esitämme hedelmällisyystietoisuuden lisäämistä sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikkaan panostamista.”

Mäkynen mainitsi naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisen tarpeen. Miesten lapsettomuuden taustalla voivat olla matala koulutustaso, syrjäseuduilla asuminen, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat. “Miesten pitempi koulutus ja työelämään kiinni pääseminen voisivat auttaa löytämään kumppanin ja perustamaan perheen, mitä toivovat. Nuoret kokevat vastuuta ja painetta siitä, että jos perheen perustaa, on voitava tarjota lapselle hyvät olosuhteet.”

Hän nosti myös esille työelämän epävarmuuden, kuten määräaikaisten työsuhteiden, vaikutuksen tulevaisuuden luottoon, raskaussyrjinnän ehkäisyn ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen välittömän tarpeen.  

Savio muistutti, että tahattomaan lapsettomuuteen liittyviin haasteisiin ei ole yhtä ratkaisua. Elämän joka osa-alueelle ulottuvat keinot ovat tärkeitä. “Hedelmällisyystieto on saatava toisen asteen opetussuunnitelmaan. Lasta toivovien tukeminen on tärkeää. Siihen liittyvät hoidot, työelämäasiat ja sijaissynnytyslainsäädäntö. Tarvitsemme toimia kaikilla politiikan tasoilla.” 

Opiskeluympäristössä ei tueta parisuhteita

Muuttuvassa yhteiskunnassa nuoruuden käsite laajenee ja lapsitoive siirtyy myöhempään ikään. Naisen hedelmällisen iän pituus ei ole kuitenkaan kasvanut. Perhebarometrin mukaan lapsitoiveen lykkääntymisen taustalla ovat esimerkiksi sopivan kumppanin puute, opintojen keskeneräisyys, huoli taloudesta, epävarmuus tulevaisuudesta, globaalit uhat ja ilmastonmuutos. 

Mäkynen mainitsi, että tällä hallituskaudella ja jo aikaisemmin opintotukea on muutettu opintorahasta lainapainotteisemmaksi, minkä vuoksi monella valmistuneella saattaa olla iso opintolaina. Tämä lisää huolta siitä, saako asuntolainaa. Sopivan asunnon puute on yksi este lapsiperheellistymiselle. Ratkaisu olisi sopivien, kohtuuhintaisten perheasuntojen tarjonta ja mahdollisuus saada asuntolainaa.

Grahn-Laasonen toi keskusteluun huomion, että hallitus keventää asuntolainasääntelyä niin, että mahdollistetaan pidemmät asuntolainat. Hän mainitsi myös hallitusohjelmassa olevan tasa-arvolain tiukennuksen, jolla torjutaan raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä muun muassa Suomen laadukkaan varhaiskasvatuksen, joka osaltaan mahdollistaa lapsiperheellistymisen ja työuran rakentamisen.

“Kannan huolta parisuhteista. Onko kulttuuri sellainen, että opiskeluaikana mietitään pysyvää parisuhdetta? Omana aikanani opiskeluympäristö kannatti shoppailemaan parisuhteita. Sellaisessa kuttuurissa haaveet lapsista tuntuvat etäisiltä. Toimintakulttuuria pitää muuttaa työpaikoilla perheystävälliseksi. Esimerkiksi opettajien määräaikaisia työsuhteita ketjutetaan. On päätettävä, että tämä loppuu nyt”, Kemppi sanoi.

Savio tiivisti keskustelun korostamalla, että asumisen, työelämän, lapsiperheellistymisen ja hedelmöityshoitojen tukemisella on suuri vaikutus siihen, uskalletaanko Suomessa toivoa lasta. “Miten nuoret näkevät tulevaisuuden? Onko Suomessa mahdollista toivoa lasta ja elää lapsiperheenä? Uskalletaanko yrittää toista lasta? Tuetaanko yhdenvertaista lapsitoivetta?”

Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resursseja lisättävä

Vuonna 2024 tehtiin 14 500 hedelmöityshoitoa, joista syntyi 2920 lasta. Lapsista 840 sai alkunsa lahjasoluhoidoista. Julkisen sektorin osuus tehdyistä hoidoista oli 61 prosenttia, kun vuonna 2020 se oli 50 prosenttia. Tahatonta lapsettomuutta kokee joka viides hedelmällisessä iässä olevista.

Huhtala kysyi päättäjiltä, miten he parantaisivat hedelmöityshoitojen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. 

“Kela-korvausten palautus merkittävästi korotettuna oli yksi toimi. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei mahdollista korvamerkittyä rahoituksen kohdistamista. On saatava yhteinen ymmärrys siitä, miten julkisen puolen hedelmöityshoitoja voidaan merkittävästi lisätä. Kenenkään lasta toivovan ei pitäisi joutua jonoon. Hallitus korotti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007 munasoluluovuttajan haittakorvausta. Yksi syntyvyyden pullonkaula on sukusolujen vähyys. Jos mahdollista, luovuta sukusoluja. Tärkeää on myös keskenmenojen ja synnytyspelon parempi hoitaminen”, Grahn-Laasonen sanoi. 

Kemppi korosti yhdenvertaisuuden merkitystä. Hänen ystävänsä lapsettomuushoidot tulivat maksamaan 10 000 euroa, millaista summaa ei kaikkien ole mahdollista käyttää lapsitoiveen toteuttamiseen.

“Keskusta haluaa vahvistaa hedelmöityshoitoja. Kohdentaisimme Kela-korvausta niin, että yleislääkärikäynnit poistuisivat ja sen osuus hedelmöityshoidoissa ja naistentautien hoidoissa kasvaisi ja sitä kautta korvaussummat yksityisellä puolella nousisivat. Hyvinvointialueet haluaisivat panostaa hoitoihin, mutta perusrahoitus ei riitä siihen, että pystyttäisi kasvattamaan hoitomääriä. Suomen tulisi siirtyä Tanskan-malliin kuten kriteerien höllentämiseen ja hoitokertojen määrän lisäämiseen, mutta se edellyttää rahoitusta lisää”, Kemppi muistutti.

Mäkynen toivoo Kela-korvauksesta yhdenvertaista sekä julkisen sektorin resurssien lisäämistä. “Lapsiperheellistyminen ei saa olla kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta, itsellisyydestä tai taloudellisista tekijöistä.”

Myös Savio korosti, että Kela-korvauksen suuntaaminen vain sairausperusteisesti antaa signaalin siitä, että kaikkien lapsitoive ei ole hyväksytty. Vuonna 2019 julkisella puolella alkaneilla itsellisten ja naisparien lahjasoluhoidoilla on ollut iso merkitys. “Miesparien ja itsellisten miesten äänet unohtuvat. Heillä ei ole mahdollisuutta haaveilla lapsiperheellistymisestä. Julkinen puoli ei hoida vanhemmuuskumppaneita. Se olisi yksi mahdollisuus lapsiperheellistymiseen.”

Ei-kaupalliselle sijaissynnytykselle vihreää valoa

Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen lainsäädännön tarve Suomessa herätti keskustelua paneelissa. Vuonna 2007 voimaan astunut hedelmöityshoitolaki kielsi hedelmöityshoidot tilanteissa, joissa lapsi aiotaan antaa adoptoitavaksi. Tästä syystä moni lähtee sijaissynnytysprosessiin ulkomaille, mikä ei ole laitonta, mutta järjestelyihin liittyy paljon epävarmuutta ja haasteita sekä kohdemaassa että Suomessa. 

“Prosessi vaatii valtavasti järjestelytyötä ja selvittelyä. Kustannukset ovat 100 000–200 000 euroa. Suomessa viranomaiset eivät ole kauhean auttavaisia vanhemmuuden vahvistamisessa”, Huhtala sanoi. Hän kysyi päättäjiltä, edistääkö heidän puolueensa sijaissynnytyslainsäädännön luomista vuonna 2027 eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusneuvottelussa, jos siellä ovat.

Kempin mukaan keskustassa ei ole käyty aiheesta laajaa keskustelua. “Kaikki perheet ovat tervetulleita. Olen valmis keskustelemaan aiheesta ja tukemaan sitä. Tämä olisi tervetullut ratkaisu.” 

“Olisi tärkeää, että kaikki perheet ovat samalla viivalla esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyen.  Kaikki, esimerkiksi adoptio- ja sijaissynnytysperheet, ovat ihan tavallisia perheitä siinä missä muutkin”, Mäkynen tähdensi. 

Grahn-Laasonen oli pahoillaan siitä, että järjestelyt kiellettiin Suomessa vuonna 2007 ilman keskustelua. “Tein asiasta kirjallisen kysymyksen tullessani eduskuntaan. Toivon tukea sille, että viedään tämä Suomessa maaliin.”

Simpukan Savio piti päättäjien vihreää valoa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen säätelylle ilahduttavana. 

“Positiivinen suhtautuminen ja keskustelu asiasta on äärimmäisen ilahduttavaa. Simpukassa halutaan tuoda esiin sijaissynnytysprosesseihin liittyviä tutkimustuloksia ja kokemustietoa. Suomessa on jo suuri määrä sijaissynnytyksellä lapsen saaneita perheitä. Meillä on terveisiä ja tarinoita myös sijaissynnyttäjiltä. Sijaissynnytysperheisiin ei liity mystiikkaa, he ovat ihan tavallisia perheitä, jotka ovat kääntäneet kaikki kortit lapsen saamiseksi”, Savio muistutti. 

“Tehtiin avauksia sen eteen, että saataisi tuettua syntyvyyttä Suomessa ja mahdollisuuksia vahvistettua niin, että turvallisuuden tunne vahvistuisi, että uskalletaan hankkia lapsia ja että olisi luottavainen mieli lähteä hoitoihin, kun tiedetään, että yhteiskunta tukee erilaisin teoin. On tärkeää huomata, että minun tapani lapsiperheellistyä on hyväksytty ja sallittu. Yhä useampi perhe on monimuotoinen Suomessa. Tehdään sen eteen töitä”, Huhtala tiivisti tapahtuman. 

Katso tapahtuman tallenne  

https://www.mtv.fi/video/7beca72de198c3dd8b11