Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.

Alkukesän pesimälintulaskennoissa korostui monen tutun linnun ennätyksellinen vähyys kautta laskentojen historian. Perinteisten maatalousympäristöjen lajeista esimerkiksi kuoveja ja varpusia havaittiin vähemmän kuin koskaan ennen. Hyvin vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka. Kulttuuriympäristöissä pesivien lajien kannanmuutokset liittynevät maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen.
Koko maassa erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Niiden määrä on nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla. Pajulintujen pesimäkannasta on kadonnut 2000-luvun aikana kolmannes, noin kolme miljoonaa pesivää paria.
– Muutoksen syyt eivät ole selvillä, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvi- ja muutonaikaisia levähdyskohteita, pohtii museomestari Heikki Helle Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Sen sijaan eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Erityisen runsaasti havaittiin esimerkiksi naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja.
– Runsastuvat eteläiset lajit ovat tyypillisesti generalisteja eli ne eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, vaan menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta, täsmentää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Leuto talvi oli eduksi joillekin Suomessa ja lähialueilla talvehtiville lajeille. Laskennoissa havaittiinkin selkeästi viime vuotta runsaammin muun muassa hippiäisiä ja puukiipijöitä.
– Hippiäinen ja puukiipijä ovat pieniä hyönteissyöjiä, jotka ovat vaikeuksissa kylminä pakkastalvina, mutta leudosta talvesta ne ovat selvinneet hyvin, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Lintulaskennoissa pohjoisen tunturikihuja, piekanoita ja suopöllöjä havaittiin hyvin vähän, mikä kertoo kehnosta ravintotilanteesta Ylä-Lapissa. Pohjoisimmassa Suomessa myyräkannat vaikuttavatkin tänä kesänä heikoilta. Monien pohjoiseen vetäytyvien varpuslintujen, kuten sinirinnan, taantuminen näyttää laskentatulosten perusteella jatkuvan.
Lintujen pesintöjen onnistuminen kuluvana kesänä selviää myöhemmin. Tähän vaikuttavat erityisesti kesän sääolosuhteet. Kylmä ja sateinen sää on yleensä linnuille haitaksi, mutta myös pitkittynyt helle ja kuivuus voivat koetella joitakin lajeja.
Pesimälintulaskennat paljastavat muutokset lintukannoissa
Tiedot lintukantojen muutoksista perustuvat lintuharrastajien alkukesällä toteuttamiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin. Vuonna 2025 laskentoihin on osallistunut toista sataa lintuharrastajaa yli 300 kohteessa. Laskentoja koordinoivat Luomus ja BirdLife Suomi.
Laskentojen toistaminen vuodesta toiseen paljastaa muutokset lintukannoissa. Linjalaskentoja on tehty vuodesta 1975 ja pistelaskentoja 1984 lähtien.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen
yli-intendentti
Eläintieteen yksikkö, Luomus
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
0294128851, 0503182340
Heikki Helle
museomestari
Eläintieteen yksikkö, Luomus
heikki.helle@helsinki.fi
0294128857, 0504796482
Tero Toivanen
Suojeluasiantuntija
BirdLife Suomi ry
tero.toivanen@birdlife.fi
010 406 6203
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Akateemikko Martti Koskenniemi palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 8.10.202527.8.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Neljättä Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa keskiviikkona 8.10.2025 klo 9–12. Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös verkossa.
Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
EMBARGO 25.8.2025 klo.14: Ruotsinkielisten lehtien uusi omistaja aiheuttaa sekä huolta että tulevaisuudenuskoa suomenruotsalaisissa25.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme