Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa

Jaa

Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.

Kuvassa valvoja pellolla. Kuva: Maaseutuverkosto. Kuvaaja Jasmin Rikkonen
Kuvassa valvoja pellolla. Kuva: Maaseutuverkosto. Kuvaaja Jasmin Rikkonen

Pohjois-Savossa pinta-alaperusteisia tukia on vuonna 2025 haettu 2947 tilalle. Tänä kesänä peltovalvonnassa tarkastettaviksi valikoituu noin 70 tilaa. Lisäksi yksittäisten lohkojen tarkastuksia tehdään paikan päällä yli 500 lohkolle.

Peltotukien valvonnat aloitetaan heinäkuun alussa ja valvonnat jatkuvat marraskuuhun saakka. Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseutuyksikössä työskentelevien vakituisten tarkastajien lisäksi kesän maastokauteen saadaan apuja määräaikaisista tarkastajista.

- Monitorointi on muuttunut peltovalvontaa paljon ja se on tehostanut sekä muuttanut viranomaisten työtä. Satelliittiseurannan käyttöönoton myötä EU:n komissio aloitti edellyttämään jäsenmailtaan vuosittaista arviointia pinta-alatukijärjestelmän laadusta, tarkoituksena varmistaa, että peltotuet maksetaan viljelijöille oikein. Laadunarviointi näkyy meille viranomaisille erilaisin toimin, mutta lisäksi siihen kuuluu tarkastuksia valituille lohkoille, kommentoi valvontapäällikkö Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus.

Maastokäyntejä ja satelliittikuvia

Kesän tilakäynneillä tarkastetaan muun muassa kaikkien kasvulohkojen pinta-alat, viljelykasvit ja viljelytapa, tukiehtojen ja ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen. Peltovalvontaan kuuluu maastossa tehtävien havaintojen ohella myös asiakirjojen tarkastusta.

Perinteisten maastossa tehtävien pinta-alavalvontojen lisäksi heinäkuun aikana jatkuvat satelliittiseurantaan liittyvät tarkastelut. Satelliittiseurantaa tehdään kaikilla maataloustukia hakeneilla maatiloilla ympäri vuoden ja kasvukauden aikana tarkastellaan useiden tukiehtojen täyttymistä.

Peltovalvontojen kokonaisuus on osa maataloustukien myöntämiseen ja maksamiseen liittyvää prosessia, jolla varmistetaan haettavien maataloustukien kohdistuminen oikein perustein maatiloille. Tukien maksun yleisenä ehtona on, että määrätyt valvonnat tehdään EU:n taholta annettujen määräaikojen puitteissa.

Viljapeltojen vihulaiset taklataan tarkkailulla ja toiminnalla

Hukkakaura on vaikeasti torjuttava ja tehokkaasti leviävä rikkakasvi, jonka torjunnasta säädetään hukkakauralaissa. Se velvoittaa viljelijää tai alueen haltijaa huolehtimaan toimenpiteistä, joilla estetään hukkakauran leviäminen ja esiintyminen. Torjunnan kustannukset ja sadon heikentynyt laatu aiheuttavat vuosittain jopa miljoonien eurojen tappiot. Siksi hukkakaura on tärkeä tunnistaa ja kitkeä yksittäisetkin yksilöt, ettei se pääse leviämään.

Hukkakauran torjunta kuuluu myös EU:n maataloustukien ehdollisuuteen, eli viljelijätukien perusvaatimuksiin, joiden toteutumista valvotaan.

– Hukkakauran saastuttaminen peltoalan osuus Pohjois-Savossa on noin 3 %, eli tilanne ei ole huolestuttava mutta pysyäksemme tällä tasolla, tulee tilannetta tarkkailla ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä, huomauttaa maaseutujohtaja Anni Heiskanen, Ylä-Savon maaseutupalvelut.

Hukkakaura on vanha riesa Suomen maataloudelle, mutta viime vuosina maailmanlaajuisesti pahoista rikkakasveista myös rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat alkaneet levittäytyä suomalaisille pelloille huolestuttavasti. Erityisesti rikkakananhirssiä pidetään yhtenä maailman pahimmista rikkakasveista – jopa hukkakauraa pahempana. Siemeniä on havaittu esimerkiksi linnuille tarkoitetuissa siemenseoksissa, riistan ruokintaan käytettävän maissin seassa sekä myös ulkomaista alkuperää olevissa maisema- ja niittykasviseoksissa ja nurmikasvierissä. Siksi muidenkin kuin viljelijöiden on syytä olla hereillä ja tarkkailla kasvimaita sekä lintujen ja riistan ruokintapaikkoja.

Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu

Vipu-mobiili on jo suurimmalle osalle viljelijöistä tuttu mobiilisovellus, jonka kautta tieto kulkee sujuvasti Ruokaviraston ja viljelijän välillä. Sovelluksen avulla voi seurata tukiehtojen toteutumista, suunnitella lohkoilla tehtäviä toimenpiteitä ja lähettää kuvia hallinnolle tukihakemusten tueksi ja selvityspyyntöjen vastauksiksi.

Sovellus mahdollistaa nopean ja tehokkaan tiedonvaihdon viljelijöiden ja hallinnon välillä, mikä vähentää viivästyksiä ja parantaa tiedonkulkua. Sovellus on jokaisen tukia hakevan viljelijän työkalu.

– Vipu-mobiili on oiva apuväline viljelijälle pellolla, mutta sen käyttö on hyvä mieltää myös välttämättömäksi osaksi tukien hakuprosessia. Selvityspyynnöt ovat myös osa tätä prosessia ja siksi niihin on tärkeää reagoida, mainitsee maaseutuasiamies Ulla Koivisto, Sydän-Savon maaseutupalvelut.

Mikäli tila käyttää urakoitsijoita tai tilalla on työntekijöitä, voi ensisijainen viljelijä nyt antaa Vipu-mobiili oikeuden Vipu-palvelussa. Tällä oikeudella valtuutettu voi selata lohkotietoja, vastata selvityspyyntöihin ja ottaa vapaakuvia Vipu-mobiilissa.

– Uusi käyttöoikeus helpottaa kauempana olevien lohkojen selvityspyyntöihin vastaamista, kun esimerkiksi lohkolla niiton suorittanut työntekijä voi napata vapaakuvan heti niiton valmistuttua, vinkkaa Koivisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Itä-Suomeen vahva elinvoimakeskus vuonna 2026 – viraston toimipaikat Kuopioon, Joensuuhun ja Mikkeliin19.6.2025 08:46:26 EEST | Tiedote

Hallituksen esitys valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on hyväksytty. Vuoden 2026 alusta Suomeen perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Samalla perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelle perustetaan Itä-Suomen elinvoimakeskus, jolla on toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye