EVA: Suomalaiset pelkäävät terveydenhuollon romahtamista – lisäverot eivät kelpaa ratkaisuksi

Vain 38 prosenttia kansalaisista olisi henkilökohtaisesti valmis maksamaan lisää veroja, jos hyvinvointialueet tarvitsisivat lisärahoitusta hyvän hoidon turvaamiseksi.

”Nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään ei olla tyytyväisiä, eivätkä ihmiset halua rahoittaa sitä lisää omista kukkaroistaan. Moni kokee maksavansa jo nyt enemmän kuin mitä vastineeksi saa”, sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Enemmistö vasemmistopuolueiden äänestäjistä hyväksyisi veronkorotukset. Sen sijaan kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat vastustavat niitä selvästi. RKP:n ja keskustan äänestäjien näkemykset jakautuvat kahtia.

Veronkorotuksia vastustavat usein juuri ne, jotka kokevat terveytensä heikoksi – vaikka tarvitsevat palveluita eniten. Vähiten terveiksi itsensä kokevista vain 19 prosenttia pitää julkista terveydenhuoltoa toimivana, mutta halukkuus maksaa lisää veroja on heikko.

Myös yksityisiä palveluita käyttävät suhtautuvat veronkorotuksiin nihkeästi, koska he maksavat hoitonsa kahteen kertaan: veroina ja ostoina terveysmarkkinoilta.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset eivät usko nykyjärjestelmän ongelmien ratkeavan rahalla, vaan odottavat rakenteellisia ratkaisuja.

”Kun halukkuus verojen kiristämiseen on vähäistä, on välttämätöntä parantaa tuottavuutta ja harkita yksityisen palvelutuotannon laajempaa roolia yhteiskunnassa. Muuten terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysy pystyssä ilman veronkorotuksia, joita suomalaiset eivät siis laajamittaisesti hyväksy”, Kujanpää arvioi.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.