Uusi säätiörahoitteinen hanke tuo asiantuntijat avuksi vihreän siirtymän hallintaan viidellä paikkakunnalla

Suomeen on vireillä vihreitä investointeja yli 300 miljardin euron edestä, mutta moni hankkeista on vaarassa viivästyä tai kariutua kokonaan paikallisen vastustuksen vuoksi. Isojen hankkeiden tulo voi syystäkin tuntua asukkaista hallitsemattomalta. Vaikka hankkeilla on ilmastotavoitteet puolellaan, niiden on silti ansaittava paikallisyhteisön hyväksyntä. Usein ympäristö- ja talousnäkökulmat asettuvat keskusteluissa vastakkain ja se jakaa yhteisön puolesta ja vastaan -leireihin. Hyväksyttävyyden ongelmat ja niiden ratkaiseminen ovatkin vihreän siirtymän koetinkivi. Nyt käynnistyvässä hankkeessa hyödynnetään oppeja konfliktinratkaisun kentältä ja kokeillaan uusia toimintatapoja vihreän siirtymän hallintaan kuntien arjessa, jotta moninaiset paikalliset arvot voidaan tunnistaa ja huomioida aidosti ja reilusti.

Akordin toimitusjohtaja Jonna Kangasoja avaa: "On selvää, että suuret teolliset hankkeet herättävät huolta ja epävarmuutta. Vihreän siirtymän hankkeilla on usein paikallisia negatiivisia luontovaikutuksia ja tästä syntyy niin sanottuja ‘green-on-green’-konflikteja. Lisäksi hankkeet muuttavat sijoittumisalueiden elinkeinoja, väestöä ja identiteettiä merkittävillä tavoilla. Meidän on otettava nopeasti käyttöön parempia tapoja ennakoida ja ratkoa näitä vaikeita yhtälöitä yhdessä reiluilla ja laajasti hyväksyttävillä tavoilla."

Akordi ehdotti TAH-säätiölle ja RELEX Säätiölle täsmähanketta, jossa näihin haasteisiin vastataan soveltamalla ympäristökiistojen ratkaisun kentällä kehitettyjä menettelyjä. Molemmat säätiöt lähtivät rahoittamaan hanketta yhteensä 200 000:lla eurolla.

"Vihreässä siirtymässä ei ole kyse vain teknologiasta, taloudesta ja ilmastosta. Siinä on kyse myös luonnosta, ihmisistä ja oikeudenmukaisuudesta. Tarvitsemme käytännön esimerkkejä, jotka osoittavat, miten vihreään siirtymään liittyviä konflikteja ratkaistaan paikallistasolla ja löydetään paikallisyhteisöjen, yritysten, luonnon ja ilmaston kannalta hyvä ratkaisu. Siksi haluamme rahoittaa Akordin työtä”, sanoo RELEX Säätiön toimitusjohtaja Outi Kuittinen.

Kesäkuussa alkaneessa työssä näitä kysymyksiä ratkotaan vuoden ajan mukaan ilmoittautuneilla paikkakunnilla Kristiinankaupungissa, Oulussa, läntisellä poronhoitoalueella, Sodankylässä ja Kaustisen seutukunnassa. Hankkeessa on varattu resursseja myös muilta alueilta tuleviin avunpyyntöihin.

Kristiinankaupungissa työ alkoi uusien valtuutettujen keskustelutilaisuudella kesäkuussa. Kaupunki haluaa vahvistaa Akordin tuella kunnan omaa kykyä käsitellä edessä olevia isoja muutoksia läpinäkyvästi, hallitusti ja reilusti. 

“Yksi Kristiinankaupungin suurimmista kysymyksistä ovat suunnitteilla olevat vihreän siirtymän hankkeet, jotka vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuteen. Yhteistyössä Akordin kanssa haluamme lisätä ymmärrystä erilaisista näkökulmista ja luoda yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta käymällä dialogia oikeaan aikaan ja riittävän tiedon pohjalta. Tavoitteena on, että keskustelu on ennakoivaa ja koskee sitä, millaisia hankkeita Krstiiinankaupunkiin halutaan ja millä ehdoilla”, sanoo Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall.

Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt on mukana keskustelemassa aiheesta 11.7. Kristiinankaupungin yhteiskuntapäivillä samassa paneelissa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Marjo Lehtisalon kanssa. Brandt odottaa Kristiinankaupungin pilotista toimintamallia, jonka voisi levittää koko maakuntaan.

Hankkeen päätavoite onkin levittää testattuja ja toimivaksi havaittuja menettelyjä. Näitä on koottu Vihreän siirtymän paikallinen hyväksyttävyys -pelikirjaan, jonka Akordi julkaisi TAH-säätiön tuella. Pelikirjasta löytyy konkreettisia neuvoja siihen, miten hanketoimijan, kunnan ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta sekä yhteistyötä voi ihan käytännössä parantaa.

"Akordin tiedeperustainen, taitava ja kansainvälisistä hyvistä esimerkeistä ammentava lähestymistapa on osoittautunut erittäin vaikuttavaksi. Kestävyyssiirtymän yhteiskunnallisten pullonkaulojen avaamiseen tarvitaan tällaisia ratkaisuja, jotta planeetan rajoihin mahtuva tulevaisuus on mahdollista saavuttaa", sanoo TAH-säätiön toiminnanjohtaja Henna Hakkarainen.