Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Vuoden 2014 jälkeen Finnveran vientirahoituksen enimmäisvaltuuksia on korotettu parin vuoden välein. Nykyisin Finnveran toimintaan liittyvät takaus- ja takuuvastuut ovat 32,1 miljardia euroa. Tämä vastaa 11,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Finnvera voi myöntää vientitakuun erityisriskinottona, jos kohteissa riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää.
Erityisen riskipitoisten hankkeiden maksimi takuuvastuuta on juuri nostettu 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Ehdotuksen seurauksena korkean riskin takuuvastuiden osuus koko vientitakuuvaltuuden enimmäismäärästä nousisi enimmillään nykyisestä 21 prosentista 32 prosenttiin. Muutos on huomattava.
Etlan tutkimusjohtaja, KTT Jyrki Ali-Yrkön mukaan hallituksen esityksessä vientitakuiden kokonaisriskin kasvattamiseksi on puutteita.
─ Esityksessä ehdotetaan suurempaa riskinottoa, mutta sen vastineeksi saatavasta suuremmasta tuotosta tai hyödystä ei mainita. Kun erityisriskinottoa nyt kasvatetaan, se tulisi kohdistaa suurempien tuotto-hyötymahdollisuuksien hankkeisiin. Kansantalouden tasolla tämä voisi tarkoittaa erityisen suuria arvonlisä- tai työllisyysvaikutuksia tai hankkeita, joihin liittyisi poikkeuksellisen laajalle leviäviä myönteisiä vaikutuksia, hän toteaa.
Ali-Yrkön mukaan muussa tapauksessa on vaikea nähdä taloudellisesti kestäviä perusteluja kasvaneelle riskille.
─ Julkinen sektori ottaisi siis suuremman riskin, mutta ei vastineeksi saisi suurempia odotettuja hyötyjä. Julkisia varoja tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
Suomen vientitakuukanta on nykyisellään varsin keskittynyttä: laivanrakennuksen osuus yltää 50 prosenttiin. Keskittyminen koskee myös asiakkaita. Vuoden 2023 lopussa kolmen suurimman ostajarahoituksen saajan osuus oli noin 41 prosenttia vientitakuiden kokonaisvastuista. Keskittymien seurauksena vain yhtä asiakasta tai toimialaa koskevan riskin realisoituminen aiheuttaisi mittavan tappion, Etla muistuttaa.
Etlan Jyrki Ali-Yrkön mukaan kokonaisriskin kasvattaminen herättää myös huolen siitä, että Suomi pyrkisi antamaan vientitakuun kaikille ehdotetuille hankkeille
─ Hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä pystyy erottelemaan hyviä ja huonoja hankkeita. Myöskään vientitakuita ei pidä myöntää kaikille hankkeille, jotka niitä hakevat. Liian riskipitoiset tai vain vähän Suomeen tuovia hyötyjä tuovat hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita. Päätavoitteena tulisi myös olla talouden uudistaminen eikä vanhan säilyttäminen, Ali-Yrkkö korostaa.
Koko yhteiskunnan kannalta on oleellista, että yritystoimintaa koskevien politiikkatoimien hyödyt leviäisivät yksittäisiä yrityksiä laajemmalle eli kyse on niin sanotuista ulkoisvaikutuksista. Myönteisiä ulkoisvaikutuksia syntyy esimerkiksi tiedon leviämisestä. Vientitakuiden suorien hyötyjen ja riskien lisäksi olisi toivottavaa, että vientitakuupäätöksissä tarkasteltaisiin myös mahdollisia ulkoisvaikutuksia, Ali-Yrkkö summaa.
Jyrki Ali-Yrkön lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle (HE 23/2025 vp) on annettu huhtikuussa 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme