Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Vuoden 2014 jälkeen Finnveran vientirahoituksen enimmäisvaltuuksia on korotettu parin vuoden välein. Nykyisin Finnveran toimintaan liittyvät takaus- ja takuuvastuut ovat 32,1 miljardia euroa. Tämä vastaa 11,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Finnvera voi myöntää vientitakuun erityisriskinottona, jos kohteissa riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää.
Erityisen riskipitoisten hankkeiden maksimi takuuvastuuta on juuri nostettu 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Ehdotuksen seurauksena korkean riskin takuuvastuiden osuus koko vientitakuuvaltuuden enimmäismäärästä nousisi enimmillään nykyisestä 21 prosentista 32 prosenttiin. Muutos on huomattava.
Etlan tutkimusjohtaja, KTT Jyrki Ali-Yrkön mukaan hallituksen esityksessä vientitakuiden kokonaisriskin kasvattamiseksi on puutteita.
─ Esityksessä ehdotetaan suurempaa riskinottoa, mutta sen vastineeksi saatavasta suuremmasta tuotosta tai hyödystä ei mainita. Kun erityisriskinottoa nyt kasvatetaan, se tulisi kohdistaa suurempien tuotto-hyötymahdollisuuksien hankkeisiin. Kansantalouden tasolla tämä voisi tarkoittaa erityisen suuria arvonlisä- tai työllisyysvaikutuksia tai hankkeita, joihin liittyisi poikkeuksellisen laajalle leviäviä myönteisiä vaikutuksia, hän toteaa.
Ali-Yrkön mukaan muussa tapauksessa on vaikea nähdä taloudellisesti kestäviä perusteluja kasvaneelle riskille.
─ Julkinen sektori ottaisi siis suuremman riskin, mutta ei vastineeksi saisi suurempia odotettuja hyötyjä. Julkisia varoja tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
Suomen vientitakuukanta on nykyisellään varsin keskittynyttä: laivanrakennuksen osuus yltää 50 prosenttiin. Keskittyminen koskee myös asiakkaita. Vuoden 2023 lopussa kolmen suurimman ostajarahoituksen saajan osuus oli noin 41 prosenttia vientitakuiden kokonaisvastuista. Keskittymien seurauksena vain yhtä asiakasta tai toimialaa koskevan riskin realisoituminen aiheuttaisi mittavan tappion, Etla muistuttaa.
Etlan Jyrki Ali-Yrkön mukaan kokonaisriskin kasvattaminen herättää myös huolen siitä, että Suomi pyrkisi antamaan vientitakuun kaikille ehdotetuille hankkeille
─ Hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä pystyy erottelemaan hyviä ja huonoja hankkeita. Myöskään vientitakuita ei pidä myöntää kaikille hankkeille, jotka niitä hakevat. Liian riskipitoiset tai vain vähän Suomeen tuovia hyötyjä tuovat hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita. Päätavoitteena tulisi myös olla talouden uudistaminen eikä vanhan säilyttäminen, Ali-Yrkkö korostaa.
Koko yhteiskunnan kannalta on oleellista, että yritystoimintaa koskevien politiikkatoimien hyödyt leviäisivät yksittäisiä yrityksiä laajemmalle eli kyse on niin sanotuista ulkoisvaikutuksista. Myönteisiä ulkoisvaikutuksia syntyy esimerkiksi tiedon leviämisestä. Vientitakuiden suorien hyötyjen ja riskien lisäksi olisi toivottavaa, että vientitakuupäätöksissä tarkasteltaisiin myös mahdollisia ulkoisvaikutuksia, Ali-Yrkkö summaa.
Jyrki Ali-Yrkön lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle (HE 23/2025 vp) on annettu huhtikuussa 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Kutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?3.11.2025 09:54:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
Etlassa uusia tutkimushankkeita: luvassa mm. geotalouden pelikirja Suomelle sekä uutta tietoa sopeutustoimien vaikutuksista ja sukupuolten palkkaeroista27.10.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Maailman siirtyessä nykyisenkaltaisesta globalisaatiosta uuteen geotalouden aikaan ryhtyy myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos hahmottelemaan Suomelle uutta pelikirjaa. Tänä syksynä käynnistynyt Business Finlandin rahoittama tutkimushanke tarkastelee muuttunutta kansainvälistä tilannetta ja pyrkii luomaan teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaamme uusia strategioita. Kuluvan syksyn aikana Etlassa on alkanut lukuisia muitakin kiinnostavia tutkimushankkeita, joissa selvitetään muun muassa yritysten tuottavuuskehitystä, suomalaisten innovaattoreiden urapolkuja sekä julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia bkt:hen.
Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme