Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut
1.7.2025 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta.
Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa.
Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluotoista ainoastaan ajoneuvolainojen kanta kasvoi (7,5 %) vuodentakaiseen verrattuna toukokuussa 2025. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut vuodentakaisesta. Toukokuun lopussa pankkien myöntämien ajoneuvolainojen kanta oli 4,8 mrd. euroa. Kun mukaan lasketaan muiden rahoituslaitosten myöntämät ajoneuvolainat[4], kotitalouksien ajoneuvolainakanta oli yhteensä 9,6 mrd. euroa[5]. Ajoneuvolainat kattavat kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta yli kolmasosan.
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa 28,0 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 0,3 %. Kulutusluotoista noin puolet (13,8 mrd. euroa) oli vakuudettomia kulutusluottoja (pl. ajoneuvolainat). Kulutusluottoja myöntävistä toimijoista osuuttaan (18 %) kokonaiskulutusluottokannasta ovat viime aikoina kasvattaneet eniten rajan yli lainaavat luottolaitokset ja muut rahoituslaitokset.
Kokonaiskulutusluottokanta ei sisällä perintäyhtiöiden taseissa olevia kulutusluottoja. Joidenkin kulutusluottoja myöntävien toimijoiden liiketoimintamallin tarkastelu osoittaa, että ongelmaluottoja syntyy paljon ja niitä myydään pois taseesta esimerkiksi perintäyhtiöille. Hoitamattomien lainojen myynti osaltaan hidastaa lainakannan kasvua. Positiivisesta luottotietorekisteristä tehtyjen laskelmien mukaan perintäyhtiöillä oli taseessa maaliskuun 2025 lopussa yli 1,7 mrd. euron edestä kuluttajaluottoja[6], joista arvion mukaan merkittävä osuus on kulutusluottoja.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 12 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski huhtikuusta ja oli 2,77 % toukokuussa. Asuntolainakanta oli toukokuun 2025 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,3 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli toukokuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja toukokuussa 2,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 516 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski huhtikuusta ja oli toukokuussa 3,68 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli toukokuun lopussa 107,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli toukokuun 2025 lopussa 113,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,93 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 69,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat toukokuussa 1,3 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli toukokuussa 2,25 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.7.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Suomessa toimivien luottolaitosten myöntämät korttiluotot.
[2] Vuosimuutoksen laskennassa on huomioitu luottolaitosten ja muiden toimijoiden väliset lainojen ostot ja myynnit.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot ja ajoneuvolainat.
[4] Ml. taseen ulkopuoliset lainat.
[5] Maaliskuun 2025 lopun luku.
[6] Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta. Positiivisen luottorekisterin tiedoista ei saa eriteltyä ”kulutusluottoja”. Perintäyhtiöiden taseissa olevat kuluttajaluotot sisältävät ajoneuvolainoja, jatkuvia luottoja ja muita kuluttajaluottoja.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kapitalet i finländska öppna investeringsfonder ökade med över 30 miljarder euro på ett år9.11.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Kapitalet i finländska öppna investeringsfonder ökade från september 2025 till september 2026 med draghjälp av särskilt ökningen i aktiefonderna. Däremot minskade fastighetsfondernas kapital. Värdet av fondernas aktieinvesteringar ökade framför allt i länderna utanför EU, mätt i euro mest i Förenta staterna.
Suomalaisten avoimien sijoitusrahastojen pääoma kasvoi vuodessa yli 30 miljardia euroa9.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten avoimien sijoitusrahastojen pääoma kasvoi syyskuusta 2025 syyskuuhun 2026 erityisesti osakerahastojen kasvun vauhdittamana. Kiinteistörahastojen pääomat sen sijaan supistuivat. Rahastojen osakesijoitusten arvo kasvoi etenkin EU:n ulkopuolisissa maissa, euromääräisesti eniten Yhdysvalloissa.
Capital of Finnish open-end investment funds grew by more than EUR 30 billion in a year9.11.2026 10:00:00 EET | Press release
The capital of Finnish open-end investment funds grew from September 2025 to September 2026, particularly driven by the growth of equity funds. By contrast, the capital of real estate funds contracted. The value of the funds’ equity investments grew especially in countries outside the EU, with the largest increase in euro terms in the United States.
Kutsu medialle: Kansainvälinen valuuttarahasto esittää arvionsa Suomen taloudesta4.11.2026 14:00:00 EET | Kutsu
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vierailevan valtuuskunnan johtaja Jochen Schmittmann esittelee IMF:n laatiman Suomen taloutta koskevan arvion lehdistötilaisuudessa perjantaina 13.11.2026 klo 14. Tilaisuus järjestetään Suomen Pankin auditoriossa osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki.
Press Invitation: International Monetary Fund (IMF) to present its review of the Finnish economy4.11.2026 14:00:00 EET | Press invitation
The head of the International Monetary Fund’s (IMF) mission to Finland, Jochen Schmittmann, will present the IMF’s concluding statement on the Finnish economy at a press conference to be held on Friday 13 November 2026 at 14:00 in the Bank of Finland auditorium, Rauhankatu 19, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme