Biokaasu vauhdittaa vihreää siirtymää Pohjanmaan maakunnissa – uusi digitaalinen alusta yhdistää toimijat

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on tunnistettu alueellisia keskittymiä, joissa biokaasun tuotanto ja käyttö voivat kasvaa merkittävästi. Näihin biokaasukeskittymiin muodostuu verkostoja paikallisista toimijoista, kuten biokaasun tuottajista ja käyttäjistä, biomassojen omistajista sekä logistiikkapalveluita tarjoavista yrityksistä. Alueelliset vahvuudet vaihtelevat eri maakunnissa. Pohjanmaalla kehitystä tukevat erityisesti teollisuuden ja meriliikenteen tarpeet, Keski-Pohjanmaalla biokaasuratkaisuja edistää teollisuuspuistoon perustuva toimintaympäristö, ja Etelä-Pohjanmaalla ruokajärjestelmä luo suotuisat olosuhteet biokaasun hyödyntämiselle. Myös raskaan liikenteen sektorilla nähdään kasvavaa potentiaalia kaikissa maakunnissa.

Pohjalaismaakunnissa merkittävä mahdollisuus ilmastopäästöjen vähentämiseen biokaasun avulla

Biokaasun tuotannon laajentaminen tarjoaa pohjalaismaakunnille merkittävän keinon ilmastopäästöjen vähentämiseen. Alueen yhteinen teknistaloudellinen biometaanipotentiaali on arviolta 676–1172 gigawattituntia vuodessa, mikä on jopa 8-kertainen nykyiseen tuotantoon verrattuna. Maataloudella on keskeinen rooli tämän potentiaalin hyödyntämisessä, sillä suuri osa syötteistä, kuten lanta ja kasvipohjaiset biomassat, syntyy juuri maatalousyrityksissä.

Erityisen merkittäviä päästövähennyksiä saavutetaan, kun biokaasun raaka-aineena käytetään lantaa – tällöin biokaasun hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen. Esimerkiksi laitoksessa, jossa vuosittainen syötemäärä on 50 000 tonnia (93 % lantaa, 7 % nurmibiomassaa), voidaan saavuttaa jopa 135–139 prosentin päästövähennys fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Biokaasun käytön myötä saadaan vähennettyä erityisesti maataloussektorin päästöjä.

– Biometaanin tuotannon voisi nostaa yli tuhanteen gigawattituntiin vuodessa, kun se tällä hetkellä on 140 GWh vuodessa näissä kolmessa maakunnassa. Tutkimustuloksiemme mukaan ylijäämäolki voi muodostaa jopa noin puolet biometaanipotentiaalista alueillamme, mutta sen hyödyntämiseen käytännössä liittyy paljon haasteita, kertoo SEAMKin projektipäällikkö Sanna Hietamäki.

Alueelle on suunnitteilla tai rakenteilla kuusi uutta laitosta, mutta tuotantopotentiaali ei rajoitu kuntien tai maakuntien rajoihin. Keskeistä on syötteiden sijainti suhteessa laitoksiin. Biokaasutuotannon kasvattaminen edellyttää investointeja, logistiikan kehittämistä ja maakuntien välistä yhteistyötä.

Sääntelyn hajanaisuus ja jatkuvat muutokset aiheuttavat epävarmuutta

Biokaasualan toimijat kohtaavat monia yhteisiä haasteita, jotka rajoittavat alan kasvua ja yhteistyötä. Hankkeessa tehtyjen haastattelujen ja työpajojen perusteella keskeisimmät esteet liittyvät raaka-aineiden saatavuuden ja logistiikan epävarmuuteen, markkinoiden läpinäkyvyyden puutteeseen sekä sääntelyn monimutkaisuuteen. Tuottajat toivovat erityisesti pitkäaikaisia sopimuksia ja tehokkaita kuljetusratkaisuja, kun taas käyttäjät kaipaavat toimitusvarmuutta ja selkeää hinnoittelua. Biomassojen omistajat puolestaan tarvitsevat parempia työkaluja materiaalivirtojen hallintaan ja kannustimia osallistua markkinoille.

Sääntelyn hajanaisuus ja jatkuvat muutokset aiheuttavat myös epävarmuutta investointipäätöksissä. Esimerkiksi EU:n ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet, kansalliset tukijärjestelmät ja kilpailulainsäädäntö asettavat reunaehtoja, jotka vaikuttavat suoraan toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua markkinoille.

– On selkeää, että tarvitaan yhteinen, luotettava ja läpinäkyvä digitaalinen alusta, joka kokoaa toimijat yhteen, helpottaa tiedonvaihtoa ja mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön. Tällainen ratkaisu voisi paitsi poistaa nykyisiä esteitä, mutta myös luoda uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja vihreän siirtymän edistämiseen, sanoo Vaasan yliopiston projektitutkija Wajahat Ali.

Digitaalinen alusta uudenlaisen yhteistyön mahdollistajana

Hankkeessa kehitettävä alusta toimii sekä markkinapaikkana että yhteistyöverkostona biokaasualan toimijoille. Tavoitteena on ollut luoda kokonaisuus, joka yhdistää biokaasukaupan, syötteiden hallinnan, logistiikan, tukipalvelut ja sääntelytiedon yhteen käyttöliittymään. Alustan keskeisiksi tuleviksi toiminnoiksi on määritelty muun muassa karttapohjainen toimijaseuranta, logistiikkapalvelujen kilpailutus, tarjous- ja huutokauppatoiminnot sekä laatu- ja alkuperäsertifikaattien hallinta.

Alustalle rakennetaan avoimia rajapintoja (Open API), jotka mahdollistavat alustan laajentamisen ja integroinnin muihin järjestelmiin. Tietoturva, GDPR-yhteensopivuus ja helppokäyttöisyys on tunnistettu keskeisiksi suunnitteluperiaatteiksi, jotka ohjaavat alustan teknistä määrittelyä. Oikeudellisessa tarkastelussa on esitetty myös suosituksia, kuten käyttäytymiskoodiston ja selkeiden sopimusmallien käyttöönotto, jotka voisivat tukea reilua kilpailua ja selkeyttää toimijoiden välistä yhteistyötä.

– Yksi alusta, monta mahdollisuutta – biokaasualan digitaalinen ekosysteemi rakentuu yhteistyöstä, avoimuudesta ja älykkäästä integraatiosta, toteaa Centrian TKI-asiantuntija Risto Hietala.

Alustan pilotointi on käynnistynyt vaiheittain, ja sen avulla testataan käytännössä, miten suunnitellut toiminnot vastaavat sidosryhmien tarpeisiin. Pilotin aikana kerätty palaute ohjaa jatkokehitystä, ja tavoitteena on rakentaa skaalautuva ja pitkäikäinen ratkaisu, joka tukee biokaasumarkkinoiden kasvua ja kestävää kehitystä. DigiBiogasHubs-hanke osoittaa, että biokaasulla on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä – ei vain energianlähteenä, vaan myös alueellisen yhteistyön ja kiertotalouden mahdollistajana.

Tutkimushanke DigiBiogasHubs – Digitaaliset alustat joustavan ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistajina on Euroopan Unionin osarahoittama ja Vaasan yliopiston tutkimus- ja innovaatioalusta VEBICin koordinoima. Projektipartnereita ovat Centria ja SEAMK. Muita rahoittajia ovat Wärtsilä, Stormossen, PK Biogas, Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki sekä Kaustisen seutukunta. Hanke alkoi joulukuussa 2023 ja kestää kaksi vuotta.

Tiedotteessa käytetyt tiedot perustuvat hankkeessa tuotettuihin raportteihin, jotka ovat saatavilla hankkeen nettisivuilla: https://sites.uwasa.fi/digibiogashubs