Biokaasu vauhdittaa vihreää siirtymää Pohjanmaan maakunnissa – uusi digitaalinen alusta yhdistää toimijat
Biokaasulla on merkittävä rooli alueellisen energiaomavaraisuuden ja kiertotalouden edistämisessä. Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimushanke DigiBiogasHubs tuo biokaasumarkkinoiden toimijat yhteen digitaalisen verkkoalustan avulla ja luo pohjan uudenlaiselle yhteistyölle. Alueellisten biokaasukeskittymien kehittäminen ja niiden välisten yhtymäpintojen tunnistaminen ovat keskiössä, kun tavoitteena on moninkertaistaa biokaasun tuotanto ja käyttö.

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on tunnistettu alueellisia keskittymiä, joissa biokaasun tuotanto ja käyttö voivat kasvaa merkittävästi. Näihin biokaasukeskittymiin muodostuu verkostoja paikallisista toimijoista, kuten biokaasun tuottajista ja käyttäjistä, biomassojen omistajista sekä logistiikkapalveluita tarjoavista yrityksistä. Alueelliset vahvuudet vaihtelevat eri maakunnissa. Pohjanmaalla kehitystä tukevat erityisesti teollisuuden ja meriliikenteen tarpeet, Keski-Pohjanmaalla biokaasuratkaisuja edistää teollisuuspuistoon perustuva toimintaympäristö, ja Etelä-Pohjanmaalla ruokajärjestelmä luo suotuisat olosuhteet biokaasun hyödyntämiselle. Myös raskaan liikenteen sektorilla nähdään kasvavaa potentiaalia kaikissa maakunnissa.
Pohjalaismaakunnissa merkittävä mahdollisuus ilmastopäästöjen vähentämiseen biokaasun avulla
Biokaasun tuotannon laajentaminen tarjoaa pohjalaismaakunnille merkittävän keinon ilmastopäästöjen vähentämiseen. Alueen yhteinen teknistaloudellinen biometaanipotentiaali on arviolta 676–1172 gigawattituntia vuodessa, mikä on jopa 8-kertainen nykyiseen tuotantoon verrattuna. Maataloudella on keskeinen rooli tämän potentiaalin hyödyntämisessä, sillä suuri osa syötteistä, kuten lanta ja kasvipohjaiset biomassat, syntyy juuri maatalousyrityksissä.
Erityisen merkittäviä päästövähennyksiä saavutetaan, kun biokaasun raaka-aineena käytetään lantaa – tällöin biokaasun hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen. Esimerkiksi laitoksessa, jossa vuosittainen syötemäärä on 50 000 tonnia (93 % lantaa, 7 % nurmibiomassaa), voidaan saavuttaa jopa 135–139 prosentin päästövähennys fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Biokaasun käytön myötä saadaan vähennettyä erityisesti maataloussektorin päästöjä.
– Biometaanin tuotannon voisi nostaa yli tuhanteen gigawattituntiin vuodessa, kun se tällä hetkellä on 140 GWh vuodessa näissä kolmessa maakunnassa. Tutkimustuloksiemme mukaan ylijäämäolki voi muodostaa jopa noin puolet biometaanipotentiaalista alueillamme, mutta sen hyödyntämiseen käytännössä liittyy paljon haasteita, kertoo SEAMKin projektipäällikkö Sanna Hietamäki.
Alueelle on suunnitteilla tai rakenteilla kuusi uutta laitosta, mutta tuotantopotentiaali ei rajoitu kuntien tai maakuntien rajoihin. Keskeistä on syötteiden sijainti suhteessa laitoksiin. Biokaasutuotannon kasvattaminen edellyttää investointeja, logistiikan kehittämistä ja maakuntien välistä yhteistyötä.
Sääntelyn hajanaisuus ja jatkuvat muutokset aiheuttavat epävarmuutta
Biokaasualan toimijat kohtaavat monia yhteisiä haasteita, jotka rajoittavat alan kasvua ja yhteistyötä. Hankkeessa tehtyjen haastattelujen ja työpajojen perusteella keskeisimmät esteet liittyvät raaka-aineiden saatavuuden ja logistiikan epävarmuuteen, markkinoiden läpinäkyvyyden puutteeseen sekä sääntelyn monimutkaisuuteen. Tuottajat toivovat erityisesti pitkäaikaisia sopimuksia ja tehokkaita kuljetusratkaisuja, kun taas käyttäjät kaipaavat toimitusvarmuutta ja selkeää hinnoittelua. Biomassojen omistajat puolestaan tarvitsevat parempia työkaluja materiaalivirtojen hallintaan ja kannustimia osallistua markkinoille.
Sääntelyn hajanaisuus ja jatkuvat muutokset aiheuttavat myös epävarmuutta investointipäätöksissä. Esimerkiksi EU:n ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet, kansalliset tukijärjestelmät ja kilpailulainsäädäntö asettavat reunaehtoja, jotka vaikuttavat suoraan toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua markkinoille.
– On selkeää, että tarvitaan yhteinen, luotettava ja läpinäkyvä digitaalinen alusta, joka kokoaa toimijat yhteen, helpottaa tiedonvaihtoa ja mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön. Tällainen ratkaisu voisi paitsi poistaa nykyisiä esteitä, mutta myös luoda uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja vihreän siirtymän edistämiseen, sanoo Vaasan yliopiston projektitutkija Wajahat Ali.
Digitaalinen alusta uudenlaisen yhteistyön mahdollistajana
Hankkeessa kehitettävä alusta toimii sekä markkinapaikkana että yhteistyöverkostona biokaasualan toimijoille. Tavoitteena on ollut luoda kokonaisuus, joka yhdistää biokaasukaupan, syötteiden hallinnan, logistiikan, tukipalvelut ja sääntelytiedon yhteen käyttöliittymään. Alustan keskeisiksi tuleviksi toiminnoiksi on määritelty muun muassa karttapohjainen toimijaseuranta, logistiikkapalvelujen kilpailutus, tarjous- ja huutokauppatoiminnot sekä laatu- ja alkuperäsertifikaattien hallinta.
Alustalle rakennetaan avoimia rajapintoja (Open API), jotka mahdollistavat alustan laajentamisen ja integroinnin muihin järjestelmiin. Tietoturva, GDPR-yhteensopivuus ja helppokäyttöisyys on tunnistettu keskeisiksi suunnitteluperiaatteiksi, jotka ohjaavat alustan teknistä määrittelyä. Oikeudellisessa tarkastelussa on esitetty myös suosituksia, kuten käyttäytymiskoodiston ja selkeiden sopimusmallien käyttöönotto, jotka voisivat tukea reilua kilpailua ja selkeyttää toimijoiden välistä yhteistyötä.
– Yksi alusta, monta mahdollisuutta – biokaasualan digitaalinen ekosysteemi rakentuu yhteistyöstä, avoimuudesta ja älykkäästä integraatiosta, toteaa Centrian TKI-asiantuntija Risto Hietala.
Alustan pilotointi on käynnistynyt vaiheittain, ja sen avulla testataan käytännössä, miten suunnitellut toiminnot vastaavat sidosryhmien tarpeisiin. Pilotin aikana kerätty palaute ohjaa jatkokehitystä, ja tavoitteena on rakentaa skaalautuva ja pitkäikäinen ratkaisu, joka tukee biokaasumarkkinoiden kasvua ja kestävää kehitystä. DigiBiogasHubs-hanke osoittaa, että biokaasulla on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä – ei vain energianlähteenä, vaan myös alueellisen yhteistyön ja kiertotalouden mahdollistajana.
Tutkimushanke DigiBiogasHubs – Digitaaliset alustat joustavan ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistajina on Euroopan Unionin osarahoittama ja Vaasan yliopiston tutkimus- ja innovaatioalusta VEBICin koordinoima. Projektipartnereita ovat Centria ja SEAMK. Muita rahoittajia ovat Wärtsilä, Stormossen, PK Biogas, Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki sekä Kaustisen seutukunta. Hanke alkoi joulukuussa 2023 ja kestää kaksi vuotta.
Tiedotteessa käytetyt tiedot perustuvat hankkeessa tuotettuihin raportteihin, jotka ovat saatavilla hankkeen nettisivuilla: https://sites.uwasa.fi/digibiogashubs
Yhteyshenkilöt
Karita Luokkanen-Rabetino, Projektivastaava, VEBIC, Vaasan yliopisto, karita.luokkanen-rabetino@uwasa.fi, p. 029 449 8183
Kuvat


Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Terveydenhuollon kyberturvallisuuden heikoin lenkki ei usein ole ohjelmisto, vaan sen käyttäjät8.12.2025 09:58:25 EET | Tiedote
Vaasan yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan terveydenhuollon kyberturvallisuus pysyy haavoittuvana niin kauan, kun teknologiaa, ihmisiä ja organisaation prosesseja ei käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Pius Ewoh painottaa, että ala tarvitsee pelkkien teknisten suojausten sijaan sosioteknisiä ratkaisuja potilastietojen ja luottamuksen turvaamiseksi.
Virtuaalinen akkumalli avaa tietä sähköautosimulaatioille1.12.2025 09:42:55 EET | Tiedote
Sähköautojen mallintamiseen liittyvä laskennallinen monimutkaisuus on hidastanut tutkimustyötä sähköautojen liittämisestä paikallisiin energiamarkkinoihin. Seyed Mahoor Ebrahimin Vaasan yliopistoon tekemässä väitöskirjassa ratkaisuna esitellään virtaviivaistettu virtuaaliakkumalli ja kustannustehokas laturien jakamismenetelmä.
Tohtoriksi nopeammin, joustavammin ja vaikuttavammin25.11.2025 14:15:34 EET | Tiedote
Vaasan yliopiston yritysintegroitunut CoDoc-tohtorikoulutusmalli laajenee yhteistyössä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. Strateginen tohtoripolku yhdistää yliopiston tutkimusvoiman ja ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyden, tarjoten resurssiviisaan ratkaisun, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä kohti 6 % T&K-tavoitetta, nopeuttaa tohtorikoulutusta ja kehittää TKI-osaamista. Uutena elementtinä joustava PreDoc-väylä laajenee nyt myös ammattikorkeakouluopinnoista aina tohtoriksi asti. PreDoc ja CoDoc avaavat ovet huippututkimukseen, verkostoihin ja uramahdollisuuksiin jo opintojen alkuvaiheessa.
Stressi ja toksinen työkulttuuri voivat aiheuttaa sisäisiä kyberturvallisuusuhkia25.11.2025 12:09:57 EET | Tiedote
Useimmat organisaatiot ratkaisevat kyberturvallisuusongelmia teknologian ja valvonnan avulla, mutta Emmanuel Antin väitöskirjan mukaan empatia voi olla tehokkaampi puolustuskeino. Vaasan yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan sisätoimijoiden poikkeavan käyttäytymisen takana olevien inhimillisten tekijöiden ymmärtäminen voi johtaa vahvempiin ja kestävämpiin kyberturvallisuuskäytäntöihin.
Stress and a toxic workplace culture can cause insider cybersecurity threats25.11.2025 12:09:57 EET | Press release
While most organisations address cybersecurity issues with technology and surveillance, Emmanuel Anti’s research argues that empathy may be a more effective defence. His doctoral dissertation at the University of Vaasa, Finland, explores insider deviance, and how understanding the human elements related to it can lead to stronger, more sustainable cybersecurity practices.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme