Uusi tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa muurahaisten perintöaineksen evoluutiosta
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi muurahaisten evoluution geneettistä perustaa. Kävi ilmi, että kuningatarten ja työläisten välinen työjako on ollut muurahaisten menestykselle ratkaisevan tärkeää alusta pitäen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston tutkijoita.

Muurahaisyhteiskunnat olivat mysteeri jopa evoluutioteorian isälle Charles Darwinille. Kuinka evoluutio voisi tuottaa työläisiä, jotka eivät kykene lisääntymään? Darwin oletti, että työläiset parantavat kuningattaren lisääntymismenestystä, mikä selittää niin sanotun lisääntymisen työnjaon: koiraat luovuttavat siittiöitä, joita kuningattaret varastoivat ja käyttävät munien hedelmöittämiseen koko elämänsä ajan. Työläiset etsivät ruokaa, hoitavat jälkeläisiä ja puolustavat pesää, mutta eivät lisäänny.
Jo 1960-luvulta on tiedetty, että Darwin oli oikeassa: työläisten evoluutio selittyy sillä, että ne siirtävät geenejä tuleviin sukupolviin oman lisääntymisen sijaan kasvattamalla sisariaan, jotka ovat saman kuningattaren jälkeläisiä. Oli kuitenkin epäselvää, kuinka muurahaisten genomi eli perintöaines järjestyi uudelleen siten, että se sisälsi samanaikaisesti sekä lisääntyvien yksilöiden että steriilien työläisten geneettiset rakennusohjeet. Uusi kansainvälinen tutkimus tarjoaa vastauksia tähän perustavaan kysymykseen.
Muurahaisten genomien evoluutio voidaan ymmärtää vain suhteessa kuningatar- ja työläiskastien syntyyn ja muutoksiin, jotka yhdessä muodostavat ”superorganismisen” organisaatiomuodon. Muurahaiset kehittyivät yli 150 miljoonaa vuotta sitten, ja sen jälkeen luonnonvalinta on muokannut niiden perimää. Tämä johti useisiin evolutiivisiin innovaatioihin, kuten valtavaan lisäykseen yhdyskuntien koossa ja kuningatarten ja työläisten välisiin eroihin.
Muurahaisten geenit järjestyivät genomissa uudelleen poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä uudelleenjärjestely oli erityisen laajaa nykyään eniten lajeja sisältävissä muurahaisryhmissä. Samaan aikaan tietyt tärkeät geeniryhmät pysyivät tällaisten muutosten ulkopuolella yli 100 miljoonaa vuotta – erityisesti ne, jotka säätelevät muurahaisyhteiskunnille keskeistä lisääntymisen työnjakoa kuningatarten ja työläisten välillä.
”Tämä havainnollistaa, kuinka muurahaisille ratkaisevan tärkeä kastien välinen työnjako näkyy perimässä monin tavoin. Kastien väliset valtavat erot perustuvat geenien säätelyn evoluutioon, mutta muurahaisten evoluutiossa on myös syntynyt suuria määriä uusia geenejä”, sanoo professori Heikki Helanterä Oulun yliopistosta.
Kööpenhaminan, Münsterin ja Zhejiangin yliopistoista johdettu Global Ant Genomics Alliance -konsortio (GAGA) sekvensoi ja vertaili yli 140 muurahaislajin genomeja, kattaen suuren osan tämän ekologisesti hyvin tärkeän hyönteisryhmän biologisesta monimuotoisuudesta. Tutkimuksessa käsiteltiin muurahaisia, joiden yhdyskunnat ovat kastijaoltaan tyypillisiä, kuten miljoonayhdyskunnissa eläviä vaeltajamuurahaisia, ja lajeja, joiden kuningattaret ovat satakertaisesti suurempia kuin pienimmät työläiset. Toisaalta tutkimuksessa tarkasteltiin myös lajeja, joilla ei ole kuningattaria, lajeja joiden työläiset kloonaavat itseään, ja sosiaalisia loisia, jotka eivät tarvitse lainkaan työläisiä.
Tutkijat käyttivät lukuisia biologisia menetelmiä, kuten genomisekvensointia, geenien ilmentymisen analysointia, yksittäisten geenien toiminnallisia analyyseja ja farmakologisia manipulaatioita sekä lajien elintapojen ja morfologian vertailevaa analyysia.
”Tutkimus on malliesimerkki eri alojen osaajien yhteistyön voimasta. Työ on tietysti vaatinut huippuosaamista ja -teknologiaa geenisekvensoinnissa ja bioinformatiikassa, mutta siinä rinnalla on myös tarvittu paljon perinteistä maasto- ja lajiosaamista näytteiden kattavan saannin varmistamiseksi sekä syvällistä evolutiivista ja ekologista ymmärrystä tulosten tulkitsemisessa ”, Helanterä sanoo.
Yli 50 tutkijaa yli 25 maasta työskenteli tutkimusten parissa lähes 10 vuotta. Monitieteisten tutkimusten tulokset julkaistiin Cell-lehdessä. Oulun yliopistosta tutkimukseen osallistuivat GAGA-konsortion jäseninä professori Heikki Helanterä ja yliopistonlehtori Lumi Viljakainen ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.
Alkuperäinen julkaisu: Joel Vizueta et al. (2025): Adaptive radiation and social evolution of the ants. Cell 188, in press; DOI: 10.1016/j.cell.2025.05.030
Lisätietoja:
Heikki Helanterä, professori, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto: 0504700545, Heikki.Helantera@oulu.fi
Lue lisää: Muurahaiset osaavat välttää kilpailua lähisukulaisten kesken
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiViestintäpäällikkö
Koulutuksen uutisaiheet
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme