Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa
2.7.2025 18:01:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.

Kaikki elävät eliöt tarvitsevat suojaavia kudoksia suojautuakseen ympäristöltä. Kasveilla tämän tehtävän hoitaa korkkikuori eli peridermi, jonka uloimman kerroksen muodostaa kova korkkikerros. Se estää veden haihtumista ja suojaa haitallisilta mikrobeilta. Esimerkiksi perunan kuori ja puiden kaarna ovat korkkikuorta. Mutta mitä tapahtuu, kun tämä suojaava kerros vaurioituu?
Helsingin yliopiston uudessa, tiedelehti Naturessa julkaistussa tutkimuksessa käytettiin mallikasvina lituruohoa (Arabidopsis thaliana). Tutkimus paljasti, että kasvit käyttävät kaasujen diffuusiota merkkinä havaitakseen vaurioita ja käynnistääkseen uudistumisen.
Professori Ari Pekka Mähösen johtama tutkimusryhmä bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnasta havaitsi, että ehjä korkkikuori on lähes kaasutiivis. Tämä aiheuttaa sen, että kasvin sisällä kertyy etyleeniä, kasvihormonia, samalla kun happi vähenee normaalin kasvun kuluttamana. Kun korkkikuori vaurioituu, tilanne muuttuu: etyleeni pääsee ulos ja happea virtaa sisään haavakohdasta. Nämä muutokset toimivat varoitussignaaleina, jotka käynnistävät korkkikuoren uudistumisen. Kun uusi suojakerros on muodostunut, kaasujen kulku estyy jälleen. Tämä johtaa etyleenin kertymiseen ja hapen vähenemiseen, mikä kertoo kasville, että korjaus on valmis ja normaali kasvu voi jatkua.
– Alun perin havaitsimme etyleenin roolin uudistumisessa. Sen jälkeen tunnistimme myös hapen roolin, yhdessä Oxfordin yliopiston professorin Francesco Licausin kanssa, joka on johtava asiantuntija hapen aistimisessa kasveissa. Tämä löytö paljastaa kauniin yksinkertaisen mutta tehokkaan mekanismin, jolla kasvit aistivat haavan syntymisen ja valvovat sen paikkaamista, selittää projektin johtava tutkija tohtori Hiroyuki Iida professori Mähösen ryhmästä.
– Kaasujen diffuusio haavan kautta ei ole vain vamman seuraus – se on signaali, joka käynnistää paranemisen, Iida jatkaa.
Parempi kestävyys viljelykasveille ja pidempi säilyvyys vihanneksille
Löydöllä voi olla laajoja vaikutuksia. Ymmärtämällä, miten korkkikuoren uudistuminen käynnistyy, voidaan parantaa viljelykasvien, kuten perunoiden, porkkanoiden ja hedelmien, kestävyyttä. Vaurioitunut korkkikuori voi johtaa kosteuden menetykseen, alttiuteen taudeille ja lopulta vihanneksen tai hedelmän pilaantumiseen. Parantamalla kasvin omaa korjausmekanismia voidaan lisätä satojen säilyvyyttä, vähentää sadonkorjuun jälkeistä ruokahävikkiä ja auttaa kasveja kestämään paremmin ympäristön aiheuttamaa stressiä, kuten kuivuutta.
Kun maailman ruokajärjestelmät kohtaavat yhä suurempia paineita ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun vuoksi, tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat lupaavia uusia keinoja maatalouden kestävyyden parantamiseen.
– Suojakudosten paranemiskyvyn tehostaminen voisi parantaa ruoan varastointia ja kasvien kestävyyttä, Mähönen toteaa.
Alkuperäinen julkaisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari Pekka MähönenHelsingin yliopisto
Puh:0294159440aripekka.mahonen@helsinki.fiMarjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme