EU:n ilmastotavoite vuodelle 2040 luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille

Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin.

Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta.

EU:n 2040 ilmastotavoite osoittaa Euroopan sitoutumista ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseen, mikä kannustaa Suomessakin puhtaisiin investointeihin, korostaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:

”Suomessa on puhdas siirtymä jo hyvässä vauhdissa. Vireillä on yli 300 miljardin euron vihreät investoinnit, joiden tarjoama kasvupotentiaali on Suomen taloudelle huomattava. Investoinnit etenevät toteutukseen kuitenkin vain, jos ilmastopolitiikan suunta pysyy vakaana. Siksi onkin tärkeää, että komission ehdotus tuo yrityksille pitkäjänteistä ennakoitavuutta.”

”Komissio on alkukaudellaan tarttunut reippaasti myös kilpailukykyhaasteisiin. On tervetullutta, että 2040-tavoitteen saavuttamiseksi sallitaan merkittävästi aiempaa joustavampi ja samalla kustannustehokkaampi keinovalikoima. Se myös kannustaa kehittämään hiilidioksidin talteenottoa. ”

2040-tavoitteen myötä edessä koko EU:n energia- ja ilmastopolitiikan rakenteen, keskeisten alatavoitteiden ja lainsäädännön uudistaminen kaudelle 2031–2040. Tähän valmisteluun EK vie seuraavia viestejä:

• EU:lle vain yksi sitova ilmastotavoite vuoteen 2040: kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys, joka kattaa sekä päästövähennykset että päästönielut. Vähennysprosentti on syytä asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050, mikä toteutuu komission tuoreessa esityksessä.
• Yhteiskunnan sähköistäminen on välttämätöntä fossiilienergiasta eroon pääsemiseksi. Siksi ydinvoimaa on kohdeltava uusiutuvan energian rinnalla yhtenä vähäpäästöisenä energiamuotona.
• EU-sääntelyn on mahdollistettava kaikkien uusien ilmastoteknologioiden käyttöönotto. Suomen kannalta tällaisia keinoja ovat esimerkiksi tekniset nielut eli hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja uudelleenkäyttö.
• Vihreä siirtymä moninkertaistaa puhtaan sähkön käytön. Siksi EU:n energiankulutuksen vähennystavoite tulee kohdistaa vain fossiiliseen energiaan tai tavoite tulee muuntaa energiatehokkuutta edistämään. 
• Suomen vapaaehtoisista energiatehokkuussopimuksista on saatu erinomaisia tuloksia jo yli 20 vuoden ajan ja EU:n on sallittava niiden jatko vuoden 2030 jälkeenkin. 

Lisätiedot:
johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
sähköpostit: etunimi.sukunimi@ek.fi