Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.

1990-luvulla kiihtynyt globalisaatio, Kiinan nousu ja kylmän sodan päättyminen hajauttivat tuotannon arvoketjut maailmanlaajuisesti. Samalla geotaloudelliset jännitteet, kuten protektionismi ja mahdolliset kauppasodat ovat herättäneet huolta arvoketjujen toimintavarmuudesta ja johtaneet trendiin siirtää tuotantoa lähemmäs kumppanimaita.
Global Trade Alert -verkkosivuston mukaan uusia kauppaa vaikeuttavia politiikkatoimia tehtiin vuosina 2021–2023 kymmenen kertaa enemmän kuin vuosina 2010-2015. Eniten kauppaa vaikeuttavia toimia tekivät Yhdysvallat ja Kiina toisilleen, mutta Eurooppakin on saanut niistä osansa. Yleisimpänä tullien ja toimien kohteena ovat olleet metallituotteet.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju käy tuoreessa Kasvua kansainvälisestä kaupasta (2025) -kirjassa läpi globalisaation ja viennin merkitystä Suomen kansantaloudelle. Jos vienti pysähtyisi äkillisesti, vaikutukset olisivat Suomessa vakavat: työllisten määrä vähenisi yli puolella miljoonalla ja työllisyys tippuisi 23 prosenttia. Lisäksi vientiin erikoistuneet yritykset ja niiden alihankkijat kärsisivät tai menisivät konkurssiin, tuonti vaikeutuisi ja julkinen sektori ajautuisi syvään alijäämään. Suomen bruttokansantuotetta viennin loppuminen leikkaisi vielä työllisyyttäkin enemmän.
Viennin vaikutus kotimaan talouteen riippuu myös siitä, mitä suurempi osuus toimialan arvoketjuista on kotimaista. Vuonna 2022 suurin kotimaisen arvonlisän osuus oli lääkkeillä (yhtä vientieuroa kohden 85 senttiä jäi Suomeen). Vastaavasti pienin kotimaisen arvonlisän osuus (11 senttiä vientieuroa kohden) oli öljyjalosteissa.
Vientiä voi Kangasharjun mukaan kasvattaa vain maailmanmarkkinoiden kysynnän kasvun kautta tai markkinaosuuksien voittamisen kautta.
─ Globaalin tason kysyntään emme voi vaikuttaa, mutta viennin kilpailukykyyn voimme. Suomen kilpailukykyä voidaan vahvistaa joko nopealla tavalla laskemalla palkkoja ja muita tuotantokustannuksia suhteessa kilpailijamaihin, tai hitaammalla tavalla parantamalla yritysten yleistä toimintaympäristöä ja kannustamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Palveluiden globalisaatio mullistamassa Suomen tuotantorakenteen
Aki Kangasharju kiinnittää kirjassa erityistä huomiota automaation ja globalisaation tuomiin mahdollisuuksiin palvelualoilla. Palveluiden globalisaatio on hänen mukaansa tuomassa jopa puhdasta siirtymääkin suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen.
─ Teknologinen kehitys on aina ollut osa globalisaatiota ja arvoketjujen pilkkoutumista. Aiemmin kehitykseen vaikutti konttirahdin ja informaation välityksen halpeneminen, joiden myötä tavaroiden ja pääoman maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on jo pitkällä. Sen sijaan palveluiden ja ihmisten globalisaatio on toistaiseksi ollut paljon vähäisempää. Maahanmuuttoon liittyy aina paljon poliittisia intohimoja, mutta teknologian kehitys onkin nyt mahdollistamassa palveluiden globalisaation ilman maahanmuuttoa, Kangasharju toteaa.
Kangasharjun mukaan palveluiden maailmanlaajuisen keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä kehityskulun vaikutus on todennäköisesti samankaltainen kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa.
─ Vaikutus voi olla jopa suurempi, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi, hän lisää.
Kangasharju muistuttaa kuitenkin myös siitä, ettei arvoketjujen tulevaisuutta ja globalisaatiota uhkaava protektionistinen kehitys ole ollut toistaiseksi niin vakavaa kuin luvuista voisi päätellä. Maailman tavarakaupan määrän suhde teollisuustuotantoon kasvoi globalisaation kultakaudella, mutta pysähtyi 2010-luvulla. Pysähtyminen ei kuitenkaan hänen mukaansa viittaa globalisaation kuolemaan vaan selittyy suureksi osaksi Kiinalla.
─ Kiina on aktiivisilla politiikkatoimillaan 2010-luvulla lisännyt kotimaisen tuotannon osuutta arvoketjuissaan. Kun Kiinan luvut poistetaan maailmankaupan ja maailman teollisuustuotannon luvuista, jatkaa globalisaatio syvenemistään, joskin aiempaa hitaammin. Globalisaatio on siis vielä hengissä, mutta kasvun aika on toistaiseksi ohi, sanoo Etlan Aki Kangasharju.
Niemelä, Antti – Kangasharju, Aki – Toikka, Marika – Pursiainen, Aleksi – Malminen, Matti: Kasvua kansainvälisestä kaupasta (Alma Insights 2025)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.
Muistutuskutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?23.9.2025 09:44:00 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tule mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin: https://etla.videosync.fi/24-9-2025-webinaari Ilmoittaudu paikan päälle Tilaisuuden ohjelma 09.30–09.35 T
Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen
Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme