Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.

1990-luvulla kiihtynyt globalisaatio, Kiinan nousu ja kylmän sodan päättyminen hajauttivat tuotannon arvoketjut maailmanlaajuisesti. Samalla geotaloudelliset jännitteet, kuten protektionismi ja mahdolliset kauppasodat ovat herättäneet huolta arvoketjujen toimintavarmuudesta ja johtaneet trendiin siirtää tuotantoa lähemmäs kumppanimaita.
Global Trade Alert -verkkosivuston mukaan uusia kauppaa vaikeuttavia politiikkatoimia tehtiin vuosina 2021–2023 kymmenen kertaa enemmän kuin vuosina 2010-2015. Eniten kauppaa vaikeuttavia toimia tekivät Yhdysvallat ja Kiina toisilleen, mutta Eurooppakin on saanut niistä osansa. Yleisimpänä tullien ja toimien kohteena ovat olleet metallituotteet.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju käy tuoreessa Kasvua kansainvälisestä kaupasta (2025) -kirjassa läpi globalisaation ja viennin merkitystä Suomen kansantaloudelle. Jos vienti pysähtyisi äkillisesti, vaikutukset olisivat Suomessa vakavat: työllisten määrä vähenisi yli puolella miljoonalla ja työllisyys tippuisi 23 prosenttia. Lisäksi vientiin erikoistuneet yritykset ja niiden alihankkijat kärsisivät tai menisivät konkurssiin, tuonti vaikeutuisi ja julkinen sektori ajautuisi syvään alijäämään. Suomen bruttokansantuotetta viennin loppuminen leikkaisi vielä työllisyyttäkin enemmän.
Viennin vaikutus kotimaan talouteen riippuu myös siitä, mitä suurempi osuus toimialan arvoketjuista on kotimaista. Vuonna 2022 suurin kotimaisen arvonlisän osuus oli lääkkeillä (yhtä vientieuroa kohden 85 senttiä jäi Suomeen). Vastaavasti pienin kotimaisen arvonlisän osuus (11 senttiä vientieuroa kohden) oli öljyjalosteissa.
Vientiä voi Kangasharjun mukaan kasvattaa vain maailmanmarkkinoiden kysynnän kasvun kautta tai markkinaosuuksien voittamisen kautta.
─ Globaalin tason kysyntään emme voi vaikuttaa, mutta viennin kilpailukykyyn voimme. Suomen kilpailukykyä voidaan vahvistaa joko nopealla tavalla laskemalla palkkoja ja muita tuotantokustannuksia suhteessa kilpailijamaihin, tai hitaammalla tavalla parantamalla yritysten yleistä toimintaympäristöä ja kannustamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Palveluiden globalisaatio mullistamassa Suomen tuotantorakenteen
Aki Kangasharju kiinnittää kirjassa erityistä huomiota automaation ja globalisaation tuomiin mahdollisuuksiin palvelualoilla. Palveluiden globalisaatio on hänen mukaansa tuomassa jopa puhdasta siirtymääkin suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen.
─ Teknologinen kehitys on aina ollut osa globalisaatiota ja arvoketjujen pilkkoutumista. Aiemmin kehitykseen vaikutti konttirahdin ja informaation välityksen halpeneminen, joiden myötä tavaroiden ja pääoman maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on jo pitkällä. Sen sijaan palveluiden ja ihmisten globalisaatio on toistaiseksi ollut paljon vähäisempää. Maahanmuuttoon liittyy aina paljon poliittisia intohimoja, mutta teknologian kehitys onkin nyt mahdollistamassa palveluiden globalisaation ilman maahanmuuttoa, Kangasharju toteaa.
Kangasharjun mukaan palveluiden maailmanlaajuisen keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä kehityskulun vaikutus on todennäköisesti samankaltainen kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa.
─ Vaikutus voi olla jopa suurempi, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi, hän lisää.
Kangasharju muistuttaa kuitenkin myös siitä, ettei arvoketjujen tulevaisuutta ja globalisaatiota uhkaava protektionistinen kehitys ole ollut toistaiseksi niin vakavaa kuin luvuista voisi päätellä. Maailman tavarakaupan määrän suhde teollisuustuotantoon kasvoi globalisaation kultakaudella, mutta pysähtyi 2010-luvulla. Pysähtyminen ei kuitenkaan hänen mukaansa viittaa globalisaation kuolemaan vaan selittyy suureksi osaksi Kiinalla.
─ Kiina on aktiivisilla politiikkatoimillaan 2010-luvulla lisännyt kotimaisen tuotannon osuutta arvoketjuissaan. Kun Kiinan luvut poistetaan maailmankaupan ja maailman teollisuustuotannon luvuista, jatkaa globalisaatio syvenemistään, joskin aiempaa hitaammin. Globalisaatio on siis vielä hengissä, mutta kasvun aika on toistaiseksi ohi, sanoo Etlan Aki Kangasharju.
Niemelä, Antti – Kangasharju, Aki – Toikka, Marika – Pursiainen, Aleksi – Malminen, Matti: Kasvua kansainvälisestä kaupasta (Alma Insights 2025)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme