Viesti ry: Valtioneuvoston viestinnän keskittäminen uhkaa sekä median että demokratian toimintaedellytyksiä

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry kritisoi valtionhallinnon suunnitelmaa keskittää ministeriöiden viestintä valtioneuvoston kanslian (VNK) alle. Jatkossa viestijät toimisivat edelleen ministeriöissä, mutta työnantajana olisi valtioneuvoston kanslia. Viestintä aiottaisiin keskittää jo vuoden 2027 alusta osana valtionhallinnon säästöjä.

-Suunnitelma on huolestuttava monestakin syystä. Kyse ei ole vain rakenteellisesta muutoksesta vaan siitä, miten suomalainen demokratia toimii ja miten kansalaiset saavat luotettavaa tietoa, toteaa Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

-Myöskään säästöjen syntymisestä ei ole olemassa arviota eikä säästöjen pitäisi olla muutenkaan ensisijainen ajuri näin suuressa muutoksessa. Vastaavaa keskittämistä on testattu jo Ruotsissa, ja keskittämisen koettiin vähentäneen viestinnän läpinäkyvyyttä sekä vaikeuttaneen median toimintaa.

Riskinä portinvartija-asetelma ja kokemus poliittisen ohjauksen lisääntymisestä

Ruotsalainen valtiotieteilijä ja poliittisen viestinnän asiantuntija Karl Magnus Johansson on arvioinut valtionhallinnon viestinnän keskittämistä kirjassaan The Prime Minister-Media Nexus: Centralization Logic and Application, jossa hän on tutkinut hallituksia vuodesta 2006 lokakuuhun 2022 saakka. Hänen mukaansa Ruotsissa viestinnän keskittäminen pääministerin kanslialle on uhannut viestinnän läpinäkyvyyttä ja luonut voimakkaan portinvartija-asetelman.

Lisäksi Johansson on arvostellut sitä, että ministereiden näkyminen julkisuudessa on jäänyt keskittämisen vuoksi liikaa pääministerin kanslian varaan. Samoin yhteistyö ministereiden ja median välillä on vaikeutunut. Media kokee pääministerin kanslian portinvartijana ja tästä on seurannut huolta erityisesti sananvapauden ja demokratian näkökulmasta.

Johanssonin mukaan Ruotsissa pääministerin kanslia on saanut hallintaansa suuren osan viestinnästä sekä sen, kenellä on pääsy informaation lähteille ja kenellä ei. Lisäksi kanslialla on hänen mukaansa valta ohjata sitä, mitkä ministerit ja siten mitkä asiat näkyvät mediassa. Viime kädessä tämä määrittelisi myös sitä, kuka saa lisää tai vähemmän valtaa.

-Riskinä Suomeen kaavaillussa muutoksessa olisi, että poliittinen ohjaus tai ainakin mielikuva siitä lisääntyisi. Keskittämisen johdosta viestintä ei olisi enää osa muuten itsenäisiä ministeriöitä, eikä sitä johdettaisi ministeriöistä, vaan niiden ulkopuolelta. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että ministeriöiden viestintä säilyttää riippumattomuutensa. Poliittisen viestinnän ja virkaviestinnän erottaminen on ministeriöiden viestintäammattilaisten keskeisiä tehtäviä, Repo sanoo.

Laki velvoittaa avoimeen viestintään – viestijät mukana valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa

Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että viestintä on olennainen osa valtioneuvoston strategista johtamista.

-Viestintä on myös osa ministeriöiden strategista johtamista ja siksi viestintää pitää johtaa siellä, missä viestintää tehdään.

Suomessa valtionhallinnon viestintäsuosituksessa on todettu, että viestintä on elimellinen osa strategista johtamista ja päätöksentekoa. Myös lainsäädäntö velvoittaa viranomaiset viestimään avoimesti toiminnastaan.

-Kaavailtu muutos heikentäisi julkisen hallinnon kykyä viestiä strategisesti, asiantuntevasti ja tasapuolisesti. Viestijät eivät vain tiedota päätöksistä, vaan osallistuvat niiden viestinnälliseen valmisteluun, arvioivat vaikutuksia ja ennakoivat reaktioita eri yleisöissä. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä asioiden valmistelijoiden kanssa. Viestinnän on tärkeää olla mukana alusta alkaen, eikä vasta kun päätökset on tehty. Myös viestinnän reaktiokyky varmasti heikkenisi, jos johtamista keskitetään.

Repo muistuttaa, että viestinnän arvo mitataan ennen kaikkea silloin, kun yhteiskunta kohtaa kriisejä tai isoja muutoksia. Hyvä esimerkki tästä on koronapandemian aikainen viestintä. Ilman jatkuvaa viestintää ihmisten ohjaaminen ja johdonmukainen toiminta pandemiassa olisi ollut mahdotonta.

-Nyt suunnitteilla oleva keskittäminen ei siis ole pelkkä hallinnollinen toimi. Kyse on siitä, miten valtionhallinto toimii, ja miten kansalaiset voivat osallistua yhteiskuntaan saamansa tiedon pohjalta.