Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan
3.7.2025 10:58:26 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen
Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja.
–Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi.
Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoitteena on estää tuhot ennen niiden laajentumista massiivisiksi katastrofeiksi, kuten on nähty Keski-Euroopassa.
– Kirjanpainaja iskee ensimmäiseksi heikentyneisiin puihin. Kun niiden parveilu on kovaa, niin heikentyneiden kuusien tai tuulenkaatojen lisäksi ne iskevät jopa terveisiin puihin. Kun ne voivat räjähtää nopeasti isollekin alueelle, me yritämme saada ne kiinni seurannalla ajoissa.
–Trendi näyttää, että kirjanpainaja lisääntyy Suomessa. Nyt kun on ollut viileä ja sateinen kevät ja kesä, tämä vuosi voi olla maltillisempi. Kuivat kesät peräkkäin saattavat ryöpsäyttää leviämisen nopeastikin käyntiin.
Haatajan mukaan satelliittiseuranta on ennaltaehkäisevää työtä, minkä perusteella metsänomistajat saavat ajantasaista tietoa metsiensä tilasta. – Metsänomistajille suunnattavalla tiedottamisella esimerkiksi kuolleiden puiden määrästä aktivoimme heitä seuraamaan metsien terveydentilaa.
Satelliittikuvat ohjaavat metsätuhojen riskialueille
Kun Suomessa on yhä enemmän etämetsänomistajia, Haatajan mukaan tiedon tuottamisen tarve metsien terveydentilan on kasvanut. – Kun metsät ovat kaukana, ei tule seurattua puiden kuntoa. Satelliittikuvien käyttö mahdollistaa laajojen alueiden kattavan valvonnan ilman, että metsänomistajan tarvitsee itse kiertää jokaista metsäpalstaa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa etämetsänomistus kasvaa ja monet metsänomistajat eivät asu lähellä metsiään.
– Ilmakuvista saatujen havaintojen ja satelliittikuvien avulla voidaan tehokkaasti tunnistaa kuolleet puut ja ohjata metsänomistajia kiinnittämään huomiota riskialttiisiin alueisiin. Kuvilla voidaan luoda paikkatietoihin perustuva kartta, joka visualisoi metsän terveydentilan.
Kartta ja sen pohjalta saadut tiedot toimitetaan Haatajan mukaan metsänomistajille Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta, jossa he voivat tarkastella omia metsiään ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. – Metsänomistajille annetaan ohjeita siitä, kuinka tarkastella metsänsä tilaa ja mitä tehdä, jos metsätuhojen merkkejä löytyy.
Tietoa metsistä puolen metrin tarkkuudella
Metsäkeskuksen yhteistyökumppanit kuten KOKO Forest Oy ja Sitowise Oy suorittavat satelliittikuvien analysoinnin. – Kuvista syntyy pisteaineisto, joka näyttää tarkalleen missä kuolleet puut sijaitsevat. Tämä pisteaineisto viedään Metsäkeskuksen järjestelmiin, ja metsänomistajat saavat tiedon omien metsien mahdollisista riskeistä.
–Satelliittikuvaus perustuu Planet Labsin SkySatin tuottamaan tarkkoihin puolen metrin resoluution kuviin. Tämä mahdollistaa metsän terveydentilan tarkastelun yksityiskohtaisesti ja tarjoaa myös mahdollisuuden eristää katvealueet, jotka ilmakuvista saattavat jäädä huomaamatta. Näin ollen metsätuhojen tarkastelu on laajempaa ja tarkempaa kuin aikaisemmin.
Vaikka satelliittipohjainen metsätuhojen seuranta on uusi ja innovatiivinen käytäntö Suomessa, Saksassa, Tšekissä ja Itävallassa on käytetty satelliitteja metsätuhojen seurantaan. – Niiden resoluutio on ollut huomattavasti karkeampi kuin Suomessa käytettävät menetelmät. Suomen metsätuhojen monitorointihanke soveltuu pienimuotoisempaan ja tarkempaan seurantaan.
–Vaikka satelliittikuvien käyttö tuo merkittäviä etuja metsätuhojen monitoroinnissa, tuhon tarkka tunnistaminen ja sen erottaminen muista metsän ilmiöistä voi olla hankalaa. Lisäksi satelliittikuvaus ei pysty suoraan määrittämään tuhon syytä, joten se jää osaksi laajempaa paikalliseen kenttätyöhön perustuvaa valvontaa.
Haatajan mukaan tulevaisuudessa satelliittiteknologian kehittyessä ja datan käsittelyn tarkkuuden parantuessa voidaan odottaa entistä nopeampaa reagointia metsätuhoihin. – On mahdollista, että satelliittikuvien käyttö laajenee koskemaan entistä suurempia alueita ja syventyy entisestään metsätuhojen monimuotoisuuteen, kuten tuulen kaatamiin puihin, juurikääpään ja muihin luonnonilmiöihin.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Haataja, lauri.haataja@metsakeskus.fi
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli
Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik
Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli
Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris
Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli
Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent
Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli
Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

