Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.

Selvityksessä (helda.helsinki.fi) yhdisteltiin ja analysoitiin useita eri tietolähteitä sekä maastokartoituksissa kerättyjä tietoja. Keskeiset huomioitavat tekijät ovat lintujen ruokailu- ja pesimisalueet, tärkeät päämuuttoreitit ja kerääntymisalueet. Selvityksen tarkoituksena on tarjota konkreettisia suosituksia päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.
Selvityksen keskeisimmät suositukset ovat:
- Merituulivoiman sijoittelussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta, sillä tuulivoiman kaikkia haitallisia vaikutuksia ei vielä tunneta.
- Tuulivoimaa ei tule rakentaa alueille, joissa voimalat aiheuttavat suuren riskin linnustolle, välttäen matalia rannikkoalueita ja päämuuttoreittien keskittymisalueita. Merituulivoiman suunnittelussa on tärkeää huomioida linnustollisesti herkät alueet ja muuttoreitit.
- Niillä alueilla, joihin tuulivoima soveltuu varauksin, on tehtävä kattavat selvitykset ja hankekohtaiset vaikutusarvioinnit.
- Maakuntakaavoihin on sisällytettävä tiukat suunnittelumääräykset.
“Ilmastonmuutoksen torjunta ja puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat välttämättömiä. Niiden on kuitenkin tapahduttava luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Merituulivoima on keskeinen ratkaisu ilmastokriisiin, mutta sen kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua, sillä merituulivoiman ja linnuston väliset vuorovaikutukset ovat monitahoisia”, korostaa erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Huolellinen suunnittelu suojelee linnustoa
Voimaloiden sijaintipaikkojen huolellinen suunnittelu on edelleen paras yksittäinen keino linnustolle aiheutuvan haitan välttämiseksi. Useimpien muiden haittojen vähentämistoimien tehokkuudesta on vain vähän tutkimusnäyttöä.
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi korostaa, että merituulivoimassa on paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää kestävästi, kunhan voimalat sijoitetaan huolellisesti.
”Merituulivoimasta voi tulla keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta linnuston hyvinvointia vaarantamatta, kun alueet valitaan oikein. Merituulivoimaloille on tärkeää valita linnustolle vähäriskisiä alueita, ja soveltuvia alueita on runsaasti etenkin ulkomeren talousvyöhykkeellä. Riskit linnustolle ovat puolestaan erityisen suuria matalikoilla ja rannikon läheisyydessä”, Lehtiniemi toteaa.
Myös vähäriskisillä alueilla tuulivoimaloiden vaikutukset on tärkeää selvittää huolellisesti. Koska muuttavat linnut kohtaavat muuttoreiteillään lukuisia tuulivoimala-alueita, keskeistä on eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi.
”Avomerialueiden tiedon puutteiden vuoksi vähäisen riskin alueillakin on tehtävä kattavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit. Sekä kansainvälisen että kansallisen vertailun mahdollistamiseksi on tärkeää ottaa Suomessakin käyttöön muualla laadittuja selvitysstandardeja ja laatia kattavat ohjeistukset linnustovaikutusten arvioimiseksi”, luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa.
Nyt julkaistu selvitys on osa Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimintasuunnitelmaa, ja se on laadittu Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä.
Valmisteluun on osallistunut myös ympäristöministeriön, ELY-keskusten, maakuntaliittojen, Ahvenanmaan maakuntahallituksen sekä Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön asiantuntijoita. Selvityksen ovat vertaisarvioineet ulkopuoliset asiantuntijat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen, Metsähallitus Luontopalvelut, etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 0400 162 072
Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0400 148 685
Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi, etunimi.sukunimi@birdlife.fi, p. 0400 749 786
Viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 2333
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 12.–16.1.20268.1.2026 12:31:28 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut8.1.2026 08:39:44 EET | Tiedote
Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.
Vuoden 2026 alusta voimaan astuvat F-kaasuja koskevat uudet rajoitukset ja velvoitteet29.12.2025 16:03:26 EET | Tiedote
Vuosi 2026 tuo rajoituksia fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) käytölle ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen huollossa, desfluraanin käyttöön inhalaatioanesteettina ja uusia F-kaasuihin liittyviä laitekohtaisia kieltoja.
Nuoret vaativat merkittäviä muutoksia ruuan kulutukseen ja tuotantoon16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ruokaraati vaatii avointa ja tutkittua tietoa ruuasta – sen alkuperästä, tuotantotavoista ja vaikutuksista ilmastoon, luontoon ja hyvinvointiin. Ilman selkeitä faktoja vastuulliset kulutusvalinnat eivät ole mahdollisia. Nuoret luovuttavat kannanottonsa kansalliseen ruokastrategiaan 2040 maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudessa 16.12.2025.
Kommunernas utsläpp fortsätter minska – trafikens andel av utsläppen ökar16.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt förhandsberäkningsuppgifterna för 2024 minskade Finlands växthusgasutsläpp enligt Hinku-beräkningsreglerna med cirka fem procent jämfört med föregående år. På lång sikt har utsläppen sedan år 2005 minskat med 40 procent och jämfört med år 1990 med 43 procent.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme