Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.

Selvityksessä (helda.helsinki.fi) yhdisteltiin ja analysoitiin useita eri tietolähteitä sekä maastokartoituksissa kerättyjä tietoja. Keskeiset huomioitavat tekijät ovat lintujen ruokailu- ja pesimisalueet, tärkeät päämuuttoreitit ja kerääntymisalueet. Selvityksen tarkoituksena on tarjota konkreettisia suosituksia päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.
Selvityksen keskeisimmät suositukset ovat:
- Merituulivoiman sijoittelussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta, sillä tuulivoiman kaikkia haitallisia vaikutuksia ei vielä tunneta.
- Tuulivoimaa ei tule rakentaa alueille, joissa voimalat aiheuttavat suuren riskin linnustolle, välttäen matalia rannikkoalueita ja päämuuttoreittien keskittymisalueita. Merituulivoiman suunnittelussa on tärkeää huomioida linnustollisesti herkät alueet ja muuttoreitit.
- Niillä alueilla, joihin tuulivoima soveltuu varauksin, on tehtävä kattavat selvitykset ja hankekohtaiset vaikutusarvioinnit.
- Maakuntakaavoihin on sisällytettävä tiukat suunnittelumääräykset.
“Ilmastonmuutoksen torjunta ja puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat välttämättömiä. Niiden on kuitenkin tapahduttava luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Merituulivoima on keskeinen ratkaisu ilmastokriisiin, mutta sen kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua, sillä merituulivoiman ja linnuston väliset vuorovaikutukset ovat monitahoisia”, korostaa erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Huolellinen suunnittelu suojelee linnustoa
Voimaloiden sijaintipaikkojen huolellinen suunnittelu on edelleen paras yksittäinen keino linnustolle aiheutuvan haitan välttämiseksi. Useimpien muiden haittojen vähentämistoimien tehokkuudesta on vain vähän tutkimusnäyttöä.
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi korostaa, että merituulivoimassa on paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää kestävästi, kunhan voimalat sijoitetaan huolellisesti.
”Merituulivoimasta voi tulla keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta linnuston hyvinvointia vaarantamatta, kun alueet valitaan oikein. Merituulivoimaloille on tärkeää valita linnustolle vähäriskisiä alueita, ja soveltuvia alueita on runsaasti etenkin ulkomeren talousvyöhykkeellä. Riskit linnustolle ovat puolestaan erityisen suuria matalikoilla ja rannikon läheisyydessä”, Lehtiniemi toteaa.
Myös vähäriskisillä alueilla tuulivoimaloiden vaikutukset on tärkeää selvittää huolellisesti. Koska muuttavat linnut kohtaavat muuttoreiteillään lukuisia tuulivoimala-alueita, keskeistä on eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi.
”Avomerialueiden tiedon puutteiden vuoksi vähäisen riskin alueillakin on tehtävä kattavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit. Sekä kansainvälisen että kansallisen vertailun mahdollistamiseksi on tärkeää ottaa Suomessakin käyttöön muualla laadittuja selvitysstandardeja ja laatia kattavat ohjeistukset linnustovaikutusten arvioimiseksi”, luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa.
Nyt julkaistu selvitys on osa Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimintasuunnitelmaa, ja se on laadittu Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä.
Valmisteluun on osallistunut myös ympäristöministeriön, ELY-keskusten, maakuntaliittojen, Ahvenanmaan maakuntahallituksen sekä Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön asiantuntijoita. Selvityksen ovat vertaisarvioineet ulkopuoliset asiantuntijat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen, Metsähallitus Luontopalvelut, etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 0400 162 072
Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0400 148 685
Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi, etunimi.sukunimi@birdlife.fi, p. 0400 749 786
Viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 2333
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme