Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.

Selvityksessä (helda.helsinki.fi) yhdisteltiin ja analysoitiin useita eri tietolähteitä sekä maastokartoituksissa kerättyjä tietoja. Keskeiset huomioitavat tekijät ovat lintujen ruokailu- ja pesimisalueet, tärkeät päämuuttoreitit ja kerääntymisalueet. Selvityksen tarkoituksena on tarjota konkreettisia suosituksia päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.
Selvityksen keskeisimmät suositukset ovat:
- Merituulivoiman sijoittelussa on noudatettava varovaisuusperiaatetta, sillä tuulivoiman kaikkia haitallisia vaikutuksia ei vielä tunneta.
- Tuulivoimaa ei tule rakentaa alueille, joissa voimalat aiheuttavat suuren riskin linnustolle, välttäen matalia rannikkoalueita ja päämuuttoreittien keskittymisalueita. Merituulivoiman suunnittelussa on tärkeää huomioida linnustollisesti herkät alueet ja muuttoreitit.
- Niillä alueilla, joihin tuulivoima soveltuu varauksin, on tehtävä kattavat selvitykset ja hankekohtaiset vaikutusarvioinnit.
- Maakuntakaavoihin on sisällytettävä tiukat suunnittelumääräykset.
“Ilmastonmuutoksen torjunta ja puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat välttämättömiä. Niiden on kuitenkin tapahduttava luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Merituulivoima on keskeinen ratkaisu ilmastokriisiin, mutta sen kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua, sillä merituulivoiman ja linnuston väliset vuorovaikutukset ovat monitahoisia”, korostaa erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Huolellinen suunnittelu suojelee linnustoa
Voimaloiden sijaintipaikkojen huolellinen suunnittelu on edelleen paras yksittäinen keino linnustolle aiheutuvan haitan välttämiseksi. Useimpien muiden haittojen vähentämistoimien tehokkuudesta on vain vähän tutkimusnäyttöä.
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi korostaa, että merituulivoimassa on paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää kestävästi, kunhan voimalat sijoitetaan huolellisesti.
”Merituulivoimasta voi tulla keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta linnuston hyvinvointia vaarantamatta, kun alueet valitaan oikein. Merituulivoimaloille on tärkeää valita linnustolle vähäriskisiä alueita, ja soveltuvia alueita on runsaasti etenkin ulkomeren talousvyöhykkeellä. Riskit linnustolle ovat puolestaan erityisen suuria matalikoilla ja rannikon läheisyydessä”, Lehtiniemi toteaa.
Myös vähäriskisillä alueilla tuulivoimaloiden vaikutukset on tärkeää selvittää huolellisesti. Koska muuttavat linnut kohtaavat muuttoreiteillään lukuisia tuulivoimala-alueita, keskeistä on eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi.
”Avomerialueiden tiedon puutteiden vuoksi vähäisen riskin alueillakin on tehtävä kattavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit. Sekä kansainvälisen että kansallisen vertailun mahdollistamiseksi on tärkeää ottaa Suomessakin käyttöön muualla laadittuja selvitysstandardeja ja laatia kattavat ohjeistukset linnustovaikutusten arvioimiseksi”, luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa.
Nyt julkaistu selvitys on osa Itämeren suojelukomissio HELCOMin toimintasuunnitelmaa, ja se on laadittu Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä.
Valmisteluun on osallistunut myös ympäristöministeriön, ELY-keskusten, maakuntaliittojen, Ahvenanmaan maakuntahallituksen sekä Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön asiantuntijoita. Selvityksen ovat vertaisarvioineet ulkopuoliset asiantuntijat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen, Metsähallitus Luontopalvelut, etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 0400 162 072
Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi p. 0400 148 685
Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi, etunimi.sukunimi@birdlife.fi, p. 0400 749 786
Viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 2333
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 18.–22.8.202514.8.2025 11:51:03 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Få pollinerare på grund av den kalla försommaren14.8.2025 10:21:25 EEST | Pressmeddelande
Sommaren har varit svår för pollinerare, visar det observationsmaterial som Finlands miljöcentral har sammanställt. Till följd av den kyliga försommaren har färre dagfjärilar och humlor observerats än året innan.
Pölyttäjät vähälukuisia kylmän alkukesän vuoksi14.8.2025 08:48:59 EEST | Tiedote
Kuluva kesä on ollut pölyttäjille vaikea, selviää Suomen ympäristökeskuksen kokoamista havaintoaineistoista. Kolean alkukesän seurauksena sekä päiväperhosia että kimalaisia on havaittu laskennoissa edellisvuotta vähemmän.
The blue-green algae situation has remained calm7.8.2025 13:05:00 EEST | Press release
During the past week, the blue-green algae situation has remained calm in inland waters, coastal areas, and open sea areas. Less blue-green algae has been observed in inland waters and coastal areas than is typical for late summer. The situation has also remained stable in open sea areas, with windy weather keeping the algae mixed into the water across all water areas.
Läget med cyanobakterier har förblivit lugnt7.8.2025 13:05:00 EEST | Pressmeddelande
Under den gångna veckan har situationen med cyanobakterier varit lugn både i insjöar, kustområden och öppet hav. Det har observerats mindre cyanobakterier i insjöar och längs kusterna än vad som är vanligt för sensommaren. Även på öppet hav har situationen varit stabil, och det blåsiga vädret har hållit cyanobakterierna väl blandade i vattnet över hela vattenområdena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme