Korkeasaaren eläinlapset ilahduttavat uhanalaisten lajien suojeluohjelmissa

Korkeasaaren tuorein tulokas on myskihärkälaumaan juhannuksen alla syntynyt kili. Pieni kili on emonsa ensimmäinen. Kaksiviikkoisena se saa kaiken ravintonsa emon maidosta ja torkkuu usein päiväunia emonsa lähistöllä. Eläintenhoitajat osallistuvat jälkeläisen hoitoon pitämällä eläimille takatiloja avoinna viilennyksenä helteeltä ja suojana kovalta sateelta. 

”Korkeasaaren lajeista 40 kuuluu eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin, joilla ylläpidetään elinvoimaista tarhakantaa. Lajeista jo seitsemällä lisääntyminen on onnistunut alkuvuoden aikana. Suojeluohjelman lajikoordinaattori päättää minne poikaset muuttavat aikuistuttuaan”, kertoo Korkeasaaren kuraattori Hanna-Maija Lahtinen.

Myskihärkäkili on yksi suojeluohjelmaan kuuluville lajeille syntyneistä poikasista. Persianlampailla on saatu iloita kahdesta karitsasta, jotka syntyivät toukokuun alussa kahdelle eri uuhelle. Visenttitarhassa emäänsä seurailee kahden kuukauden ikäinen vasikka. Kuhertajagaselleilla on tänä kesänä vain yksi vasa, mutta osa naaraista ei ole vielä synnyttänyt. Tunturipöllötarhassa kurkistelee kaksi kesäkuun alussa kuoriutunutta poikasta.  

Tänä vuonna Korkeasaaren poikasille annetaan R-kirjaimella alkavia nimiä. Päivänvalon ovat nähneet jo mm. Ruu, Rölli, Runo ja Ruska. Preerikoiden ja pikkumangustien jälkeläisiä ei ole nimetty, sillä tunneleissa piilottelevien poikasten lukumäärästäkään ei ole täyttä varmuutta. Suokukoilla ja patagonianarateilla poikaset ovat vielä tiiviisti pesissään.

Suojeluohjelmat mahdollistavat lajien paluun luontoon

Eläintarhojen suojeluohjelmissa ylläpidetyt tarhakannat mahdollistavat uhanalaisten ja luonnosta kadonneiden lajien luontoonpalautukset. Korkeasaari on tällä hetkellä mukana palauttamassa luontoon kahta lajia.

Kevään eläinlapsista ensimmäinen oli maaliskuun alussa kuoriutunut partakorppikotkan naaraspoikanen, joka nousee lähipäivinä ensi kertaa siivilleen. Paikka on eteläisen Ranskan vuoristoalueella, Grands Caussesin kansallispuistossa, jonne siirrettiin tänä kesänä kolme eläintarhoissa kuoriutunutta partakorppikotkaa. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan alueella vaarantuneen lajin Alppien ja Pyreneiden välistä populaatiota. Hitaasti lisääntyvä laji hyötyy erityisen paljon luontoonpalautuksista.

Metsäpeuroille toukokuussa syntyneet neljä vasaa pääsevät mukaan ensi vuonna Suomessa alkavaan suojeluhankkeeseen. Seitsenvuotinen Metsähallituksen Eräpalveluiden koordinoima LIFEline4Fennicus -hanke on jatkoa edelliselle EU:n tukemalle suojeluhankkeelle, jossa metsäpeura palasi alkuperäisille elinalueilleen Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Edellisen hankkeen jälkimainingeissa kaksi Korkeasaaressa viime vuonna syntynyttä metsäpeurahirvasta siirrettiin helmikuussa Lauhanvuoren totutustarhaan ja vapautetaan tänä kesänä luontoon.