Peltovalvonnat käyntiin Päijät- ja Kanta-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynneillä ja satelliittien avulla

Peltotukihakemuksia jätettiin 17.6. päättyneessä tukihaussa Hämeen ELY-keskuksen alueella eli Kanta- ja Päijät-Hämeessä 3207 kappaletta. Määrä on 62 hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Nyt vuorossa ovat heinäkuun alusta käynnistyneet ELY-keskuksen tarkastajien suorittamat tilakäynnit, joilla valvotaan tukiehtojen toteutumista.

”Peltovalvonnoissa tarkastetaan yhteensä noin kaksi prosenttia tuenhakijoista. Hämeessä se tarkoittaa 60 tilaa tänä vuonna”, valvontapäällikkö Juha Poutiainen Hämeen ELY-keskuksesta kertoo.

Valvonnassa tarkastetaan esimerkiksi kaikkien kasvulohkojen pinta-alat, viljelykasvit sekä tukiehtojen ja ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen.

”Jos tukiehtoja ei noudateta, voi seurauksena olla tuen vähennys ja vähäisestä laiminlyönnistä huomautus. Valvonta on paitsi edellytys tukien maksamiselle myös tärkeää viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi”, Poutiainen kertoo.

Viljelijän kannattaa olla tarkastajan mukana valvontakäynnillä. Tällöin ELY-keskuksen tarkastaja voi kertoa havaintonsa heti ja antaa neuvoja siihen, miten havaitut puutteet voisi korjata seuraavalle vuodelle.

Satelliitti seuraa monia asioita pellolla – mahdolliseen selvityspyyntöön pitää reagoida

Tilakäyntien ohella tukiehtojen täyttymistä seurataan satelliittikuvien avulla. Satelliittiseuranta eli monitorointi on jatkuvaa ja kattaa kaikki lohkot, joilta tukea on haettu. Tiivistetysti kyse on läpi vuoden tapahtuvasta peltoalueiden viljelytoimenpiteiden seurannasta. Satelliittiseuranta on käytössä tänä kesänä kolmatta kertaa, ja korkeuksista seurattavien kohteiden määrä on pikkuhiljaa kasvanut.

”Satelliittikuvien avulla tarkastellaan esimerkiksi sitä, onko lohko maatalousmaata ja käytetäänkö sitä maataloustoimintaan, onko kasvi sama kuin lohkolle on ilmoitettu peltotukien hakemuksessa ja onko lohko niitetty tai laidunnettu ehtojen mukaisesti syyskuun puoliväliin mennessä”, Poutiainen listaa.

Satelliittiseurannassa tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa tukihakemuksella annettuihin tietoihin. Jos satelliittikuvien perusteella näyttää esimerkiksi siltä, että lohko ei ole maatalousmaata tai ilmoitettu kasvi vaikuttaa olevan eri kuin mikä hakemuksella on, lähtee viljelijälle selvityspyyntö mobiilisovellus Vipu-mobiiliin, joka on Ruokaviraston julkaisema maksuton väline viljelijöiden ja viranomaisten väliseen viestintään. Selvityspyyntöjä lähetetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa satelliittiseurannan lisäksi peltotukien hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella.

”Selvityspyyntöön pitää reagoida. Tätä ei voi korostaa liikaa”, Poutiainen painottaa.

Jos viljelijän mielestä ehto täyttyy, voi hän vastata Vipu-mobiilissa paikkaan sidotulla valokuvalla hallinnolle. Mikäli taas ehto ei täyty, tulee hakemusta muuttaa, tehdä vaadittu toimenpide tai perua tuki kyseiseltä lohkolta.

Satelliitit ja tekniikka auttavat, mutta ihmistä tarvitaan yhä

Satelliittiseuranta on tuonut viljelijälle muun muassa sen edun, että peltotukien hakemusta voi muuttaa 1.10. saakka, jos vaikkapa huomaa, ettei viljely ehtojen mukaisesti onnistukaan.

”Kannattaa kuitenkin huomioida, että tukihakemuksen muutosmahdollisuus lukittuu siinä vaiheessa, kun paikalla tehtävästä valvonnasta ilmoitetaan, joten muutokset on hyvä tehdä heti viivytyksettä”, Poutiainen muistuttaa.

Paikan päällä tehtävien tarkastusten määrää on voitu vähentää, kun toiminnassa hyödynnetään satelliitteja ja tekniikkaa – esimerkiksi Aimo- ja Irma-tekoälyä, Raimo-rajapintapalvelua sekä Ismo-sovellusta.

”Nämä ja kollegansa ovat kyllä avuliaita työkavereita, mutta kyllä tässä vielä oikeita ihmisiä tarvitaan. Satelliittitulkinta voi olla virheellinen, mutta kehitystä on kyllä tapahtunut”, Poutiainen pohtii.

Myös työn luonne on muuttunut ja mukaan on tullut peltovalvontakäyntien lisäksi laadunarviointi maastokäynteineen. Laadunarvioinnissa tarkastellaan komissiolle toimitettavien tuloksellisuus- ja tavoitetietojen oikeellisuutta. Arvioinnin kohteena ovat satelliittiseurannan laatu sekä hakemuksella ilmoitettujen tietojen oikeellisuus ja tukien ehtojen noudattaminen. Laadunarvioinnin tavoitteena on määritellä jäsenmaan toimittamiin tietoihin ja maksuihin sisältyvä virhetaso. Tänä vuonna laadunarvioinnin maastokäyntejä tehdään Hämeessä arviolta 44 tilalle, ja ne painottuvat Lounais-Hämeeseen. Tavallisesta peltovalvonnasta laadunarvioinnit poikkeavat sikäli, että viljelijällä säilyy hakemuksen osittainen muutosmahdollisuus ja ne eivät koske yksittäisen viljelijän jokaista peltolohkoa.

”Tarkastajien käyntiä ei kannata jännittää, oli kyse sitten laadunarvioinnista tai peltovalvonnasta”, Poutiainen päättää.

Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista. Tukien tarkoituksena on turvata maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus EU:n pohjoisimmissa viljelyoloissa.