Lapissa levätilanne rauhallinen

Valtakunnallinen leväseuranta on ollut käynnissä kesäkuun alusta lähtien, mutta viileän alkukesän johdosta Lapissa levätilanne on ollut rauhallinen. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja männyn siitepölystä. Ensimmäisiä sinilevähavaintoja on tehty juhannusviikolla ja sen jälkeen. Vähäisiä määriä sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kemijärven Pöyliöjärvessä, minkä lisäksi vähän sinilevää on havaittu Rovaniemen Norvajärvessä, missä rantavedessä oli männyn siitepölyn lisäksi vähän sinilevää.

Lapissa valtakunnallisessa leväseurannassa on kymmenen havaintopaikkaa, joista kahdeksan järvissä ja kaksi Perämeren rannikkoalueella. Havaintopaikat painottuvat Etelä-Lapin alueelle. Havainnoitsijat arvioivat silmämääräisesti havaintopaikan sinilevän määrän karkealla asteikolla kerran viikossa tiistain-keskiviikon aikana. Havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen Järvi-meriwiki palveluun (www.jarviwiki.fi). Valtakunnallinen leväseuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, kuntien ympäristöviranomaisten, Suomen rotareiden sekä aktiivisten ranta-asukkaiden kanssa. Lapissa kansalaishavainnoinnin rooli leväseurannassa on merkittävä, sillä yli puolet havainnoitsijoista on vapaaehtoisia ranta-asukkaita.

Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnitetään erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä ja uimisen jälkeen on suositeltavaa huuhtoa itsensä puhtaalla vedellä. Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Myös uimista runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä on syytä välttää. Sinilevät voivat aiheuttaa ihon ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo pienistäkin levämääristä. Sinileväkukinta näkyy vedessä aluksi vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Tyynellä säällä sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat kepillä koskettaessa hippusiksi eivätkö takerru tikkuun.

Levähavainnoista ilmoittaminen

Ranta-asukkaat ja vesilläliikkujat voivat lisätä Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi) omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta sekä tietoa esimerkiksi veden lämpötilasta. Havainnot voi tallentaa Järvi-meriwikiin myös suoraan havaintopaikalta älypuhelimella Havaintolähetti-verkkosovelluksen kautta (www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/). Myös Lapin ELY-keskukseen voi ilmoittaa levähavainnosta. Runsaasta levähavainnosta voi ottaa näytteen ja toimittaa sen Lapin ELY-keskukseen lajimääritystä varten. Näytteen lähettämisestä tulee sopia etukäteen leväseurannasta vastaavien henkilöiden kanssa.

Kemijoessa havaittu vaahtoa voimalaitosten alapuolella

Juhannusviikolla Kemijoessa havaittiin useammassa paikassa voimalaitosten alapuolella vaahtoa, joka oli paikoin runsasta. Juhannuksen jälkeen Valajaskosken ja Taivalkosken alapuolelta otettiin vesinäytteet, jotka kuvastivat ajankohdalle ja vesitilanteelle tyypillistä Kemijoen veden laatua. Todennäköisenä syynä vaahtoamiseen oli se, että kuivan kevään jälkeen runsaammat sateet olivat huuhtoneet vesistöön humusta. Tämän seurauksena voimalaitosten sopivan virtaaman ja ohijuoksutusten vaikutuksesta muodostui vaahtoa, joka kerääntyi akanvirran myötä laitosten alapuolelle.