Kaupunkiympäristöjä suunniteltava nykyistä paremmin ikääntyneille

Uusi kartasto ennakoi ikääntyneiden asuinympäristön kehittämistarpeita

Uusi taajama-alueiden ikäystävällisyyskartasto antaa tietoa ikääntyneiden muuttuvista asuinpaikoista ja ympäristön laatutekijöistä kuten palvelujen saavutettavuudesta. Sen avulla kunnat voivat ennakoida tulevaa kehitystä ja tunnistaa kehittämiskohteita ikääntyneiden asuinympäristöissä aiempaa paremmin. Kartasto kattaa kaikki Suomen taajamat.

Tällä hetkellä ikääntyneet keskittyvät kaupunkiseutujen keskusta-alueille ja lähelle palveluja. Jatkossa ikääntyneiden määrä kasvaa kuitenkin nopeimmin taajamien reuna-alueella, jossa arkisia matkoja on vaikea tehdä ilman autoa. Asuinympäristön kehittämistoimia onkin suunnattava eri tavoin kuntien ja kaupunkiseutujen eri osiin. 

Ikääntyneiden osallistumista suunnitteluun vahvistettava

Hyvin toimivan kaupunkiympäristön suunnittelussa ja ylläpidossa ikääntyneet asukkaat toimivat ja vaikuttavat aktiivisesti. He voivat olla esimerkiksi oman ympäristönsä asiantuntijoita, lähiluonnon hoitajia, yhteisöllisten tapahtumien järjestäjiä tai paikallisen kulttuuriperinnön vaalijoita.  

Lakisääteisten vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia kaupunkiympäristön kehittämisessä tulisikin vahvistaa ja luoda niiden kanssa kokonaiskuva oman kunnan ikäystävällisyydestä. Vanhusneuvostoille tulisi varmistaa esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen suunnitelmiin niiden eri vaiheissa kuten esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutason suuntaamisessa. Myös esteettömyys- ja asukasraatien kaltaiset arvioijatahot ja paikalliset asukkaat oman ympäristönsä asiantuntijoina ovat tärkeitä tiedon ja näkemysten tuottajia. 

Hyviä konkreettisia esimerkkejä maailmalta koottu yhteen

Maailman terveysjärjestön WHO:n perustama ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkosto (Global Network for Age-friendly Cities and Communities) tukee kuntia ja kaupunkeja tarjoamalla niille esimerkkejä, ohjeita ja oppaita ikäystävällisyyden kehittämiseen. Esimerkiksi kaupunkirakenne, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja helposti käveltäviä, palvelut ja viheralueet lähellä, keskeiset alueet toiminnallisesti monipuolisia sekä joukkoliikenne toimivaa, tukee sekä kestävyyttä että ikäystävällisyyttä.

Suomen ympäristökeskus on myös koonnut hyviä käytäntöjä kehittämistoimista eri maissa. Ikäystävällisyyttä on parannettu muun muassa muuttamalla pysäköintialueita kävelyalueiksi, rakentamalla esteettömiä puistoreittejä, lisäämällä penkkejä kävelyteiden varsille, rakentamalla kohtaamispaikkoja kulkureittien ja rakennusten sisäänkäyntien yhteyteen sekä yhdistämällä nuorempien ikäluokkien ja ikääntyneiden palveluja ja asumista.

Ikäystävällistä ympäristöä on suunniteltu ja kehitetty kahdessa eri hankkeessa: Ikäystävällinen ja kestävä kaupunki rakennetun ympäristön ja alueiden käytön näkökulmasta (IKKUNA) ja Ikäystävällisten kaupunkiympäristöjen kehittäminen kaupunkiseuduilla (IKI-ympäristöt) vuosina 2023–2025. Hankkeita on rahoittanut ympäristöministeriö ja hankkeissa ovat olleet mukana myös Lahden, Tampereen, Turun sekä Vantaan kaupungit.