Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.

Kirjanpainajakanta on vahvistunut ja tuhoalueet ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi, ja trendi näyttää jatkuvan samansuuntaisena. Leviämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti lämpenevä ilmasto, kesien kuivat kaudet ja tuulituhot.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on kehittänyt tutkimushankkeissaan droonien tekemään kuvantamiseen ja tekoälyanalyysiin perustuvan menetelmän, jolla pystytään havaitsemaan kirjanpainajien iskemät ja puiden heikentyminen huomattavasti ihmissilmää paremmin.
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara näkee, että menetelmässä on potentiaalia kirjanpainajatuhojen ehkäisyyn.
– Tutkimuksessamme on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena on seurata kirjanpainajatuhojen etenemistä. Näin nähdään, mihin tuhot etenevät ja voidaan kohdistaa toimenpiteitä oikeille alueille. Toiseksi kehitämme menetelmiä, joilla kirjanpainajan saastuttamat yksittäiset puut pystytään löytämään varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollistaisi täsmälliset toimenpiteet tuhojen hallitsemiseksi.
Tekoälymenetelmä etsii droonien ottamista kuvista yksittäiset kuusipuut ja luokittelee ne terveisiin, heikentyneisiin ja kuolleisiin.
– Drooneilla kerätyistä hyperspektrikuvista pystyttiin havaitsemaan kirjanpainajan tuoreet iskemät jo 3–5 viikon kuluessa, jolloin puiden latvukset olivat vielä vihreitä. Tulos on lupaava, sillä se tarjoaa reagointiaikaa ennen kuin uusi sukupolvi ehtii kehittyä aikuisiksi ja parveilla kohti uusia kohdepuita. Lisäksi kehitämme uusia, metsän sisällä lentäviä kartoitusdrooneja, jotka voivat löytää iskemät välittömästi, Honkavaara kertoo.
Tuhot näkyvät myös pääkaupunkiseudulla
Kirjanpainajamäärien vaihtelua, puiden terveydentilan muutosta ja metsätuhojen etenemistä tutkitaan myös kirjanpainajan feromoniansoilla ja koealojen puiden oireita seuraamalla. Dataa käytetään tekoälyn kouluttamiseen.
Yksi koealueista sijaitsee Helsingin Paloheinässä, jonka tilannetta tutkimusryhmä on seurannut vuodesta 2020.
– Alkutilanteessa tutkimusalueella oli 14 kuollutta kuusta hehtaarilla. Niitä on tullut 6–8 kappaletta lisää hehtaaria kohden vuosittain välillä 2021–2024. Seurannan aikana kirjanpainaja on siis tappanut noin 40 kuusta hehtaarilla, kertoo tutkija Emma Turkulainen.
Tänä vuonna kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajien lisääntymistä. Esimerkiksi Paloheinään odotetaan tälle kesälle vain yhtä kirjanpainajasukupolvea. On kuitenkin todennäköistä, että tulevina kesinä kirjanpainajien aiheuttamat metsätuhot jatkavat leviämistään.
– Tutkimuksemme mahdollistaa laajoillekin alueille skaalautuvan ja vähäpäästöisen metsän terveyden seurannan. Droonipohjaiset teknologiat voidaan myös yhdistää satelliittikaukokartoitukseen. Näiden menetelmien avulla voidaan jatkossa tutkia laajemminkin ympäristön ja olosuhteiden vaikutusta puiden terveyteen, Eija Honkavaara näkee.
Tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian lippulaiva UNITE:a, jossa tutkitaan ja kehitetään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eija HonkavaaraTutkimusprofessoriMaanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus
Puh:+358 29531 4716eija.honkavaara@maanmittauslaitos.fiKuvat
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Väylävirasto lunastaa maita kahdeltasadalta Valtatie 5 -maantiehankkeen alta7.10.2025 08:21:14 EEST | Tiedote
Leppävirran ja Kuopion välille rakennetaan uusi nelikaistainen maantie vuosina 2026–2028. Tien kohdalla on noin 200 tilaa, joiden alueita Väylävirasto tulee lunastamaan. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
Yksityisteiden muutoksista sopiminen ensiksi naapureiden kanssa säästää aikaa ja kustannuksia3.10.2025 08:07:34 EEST | Tiedote
Kun yksityistiehen halutaan tehdä muutoksia, ensimmäinen askel on sopia asiasta muiden tienkäyttäjien ja maanomistajien kanssa. Maanmittauslaitoksen mukaan se nopeuttaa asian etenemistä ja säästää rahaa.
Ilmakuvaus ja laserkeilaus jatkuu yhteistyössä – KALLIO-ohjelman sopimus allekirjoitettu30.9.2025 09:59:36 EEST | Tiedote
Ilmakuvaaminen ja laserkeilaus yhteiskunnan tarpeisiin jatkuu, kun yksityiskohdista saatiin sovittua syyskuussa. KALLIO-ohjelman sopimus varmistaa kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelman jatkon ensi vuodesta alkaen. Sopimus kokoaa yhteen keskeiset julkishallinnon toimijat, jotka hyödyntävät koko Suomen kattavaa kartta- ja paikkatietoaineistoa omassa työssään.
Sijainnin voi paikantaa voi myös ilman satelliittisignaalia - tutkimuksessa uusia edistysaskelia23.9.2025 06:03:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannuksen häiriöistä riippumattomalle paikannukselle on suuri tarve. DI Maija Mäkelän väitöstutkimus esittelee verkottunutta paikannusmenetelmää, joka ei tarvitse lainkaan satelliittisignaalia toimiakseen. Väitöstutkimus on osa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkimushankkeita, joissa kehitetään paikannuksen häiriösietoisuutta ja keinoja suojautua häirinnän vaikutuksilta.
Hitta bär- och svampställen med hjälp av Lantmäteriverkets kartor och flygbilder22.9.2025 08:34:18 EEST | Pressmeddelande
Lantmäteriverkets kartor och de geodatatjänster som baserar sig på dem, såsom Kartplatsen, erbjuder omfattande information om terrängen och skogarna i Finland. Du kan använda öppet tillgängliga och avgiftsfria webbtjänster även för bär- och svampplockning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme