Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä

Avajaisseminaarin paneelissa kirjailija Juha Hurme, runoilija Jenni Haukio ja vanhempi yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio sekä professori Sanna Karkulehto pohtivat, mitä sivistys merkitsee sananvapauden aikakaudella. Moisio korosti kykyä sekä syventyä että kyseenalaistaa, Haukio näki sivistyksen ytimenä halun rakentaa yhteistä hyvää, ja Hurme muistutti sivistyksen olevan elinikäinen prosessi. Keskustelussa nousi esiin myös huoli siitä, että teknologian kehitys ja tekoäly voivat murentaa sivistykselle olennaista ajattelun taitoa.

Avajaisseminaari järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Mediatalo Keskisuomalaisen kanssa.

”Sivistyksen käsite kaipaa uudelleenbrändäystä”

Puheohjelman toisessa paneelissa tarkasteltiin sivistyksen saavutettavuutta ja sen politisoitumista. Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä, professori Tuija Saresma ja yliopistonlehtori Arttu Saarinen nostivat esiin, kuinka koulutuksen rahoitusleikkaukset ja tieteen kyseenalaistaminen uhkaavat sivistyksen perustaa. Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Taina Saarisen johtamassa keskustelussa korostettiin, että sivistys ei ole vain akateeminen etuoikeus, vaan yhteiskunnallinen vastuu ja oikeus, joka kuuluu kaikille.

Perjantaina kysyttiin, onko Suomella enää tulevaisuutta sivistysvaltiona. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén, professori Marja-Kristiina Lerkkanen ja taiteilija Kirsi Pitkänen keskustelivat vanhemman yliopistonlehtori Matti Rautiaisen johdolla muun muassa tehokkuusajattelun vaikutuksista kulttuuriin ja koulutukseen. Sivistys nähtiin hitaana mutta kestävänä investointina, jonka arvo ei näy heti, mutta joka rakentaa tulevaisuuden perustaa.

Talous ja kestävyys herättivät tunteita

Puheohjelmassa katsottiin sivistystä myös talouden ja kulutuksen näkökulmasta. Värikkäässä kulutusta ja sen ekologista kestävyyttä käsitelleessä paneelissa ekonomisti Heikki Pursiainen, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa ja tutkija Miia Grénman pohtivat tutkijatohtori Sami El Geneidyn johdolla, miten talous, hyvinvointi ja ympäristö voidaan sovittaa yhteen. Keskustelu toi esiin tarpeen uudelleenmääritellä hyvinvointi. Voisiko sivistys olla kykyä kuluttaa vähemmän ja elää merkityksellisemmin, vai onko sivistyksen pohjana BKT:llä mitattu hyvinvointi?

Työpajassa tarjoiltiin työkaluja sivistyneeseen keskusteluun

Puheohjelman päättäneessä työpajassa pureuduttiin teorian ja käytännön tasolla siihen, miten sivistynyttä keskustelukulttuuria rakennetaan. Näyttelijä Satu Silvo, kasvatuspsykologian dosentti Markus Talvio, yliopistonopettaja Hanna-Mari Toivonen, yliopistonopettaja Tommi Mäkinen sekä professori emerita Taru Lintunen tarjoilivat osallistujille tietoa ja konkreettisia välineitä arvoristiriitojen käsittelyyn ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen rakentamiseen. Työpaja osoitti, että sivistys ei ole vain teoriaa, vaan myös taitoa kuunnella, ymmärtää ja kohdata. Työpajan luento-osuuden tallenteen voi katsoa Jyväskylän Kesän verkkosivuilta.

Jyväskylän Kesän puheohjelma järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän Kesän, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin ja opettajien koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen yhteisö JYU.Edun kanssa.