Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa tarkasteltiin 109 306 suomalaisnaisen raskaus- ja terveystietoja vuosilta 2013–2017. Mukana olivat kaikki naiset, jotka synnyttivät ensimmäisen lapsensa tuona aikana. Aineistona käytettiin syntyneiden lasten rekisteriä ja hoitoilmoitusrekisteriä. Näitä tietoja yhdistettiin postinumeroalueittain 3 937 hedelmällisessä iässä olevan naisen ruokaostotietoihin, jotka saatiin S-ryhmän kanta-asiakkailta syyskuun 2016 ja joulukuun 2017 väliltä.

Alueellisia eroja tarkasteltiin neljän yleisen raskauskomplikaation osalta: raskausajan verenpainetauti, pre-eklampsia (josta aiemmin käytettiin nimeä raskausmyrkytys), raskausdiabetes sekä ennenaikainen synnytys.

"Tulokset osoittivat, että Etelä-Suomen synnyttäjiin verrattuna raskausajan verenpainetauti oli yleisempää Pohjois-Suomessa, ja pre-eklampsia Itä-Suomessa. Sen sijaan raskausdiabeteksen ja ennenaikaisen synnytyksen esiintyvyydessä ei havaittu merkittäviä alueellisia eroja ", kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Outi Pellonperä Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Painoindeksi ei selittänyt verenpainehäiriöiden esiintyvyyden alueellisia eroja, vaikka ylipaino ja lihavuus olivatkin kaikkien tutkittujen raskauskomplikaatioiden merkittävin riskitekijä.

Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joissa ostetun ruoan kuitupitoisuus oli korkeampi, raskausajan verenpainetaudin riski oli pienempi.

"Tämä viittaa siihen, että ravintokuidulla voi olla suojaava vaikutus", Pellonperä sanoo.

Tutkimus paljasti myös, että runsas punaisen ja prosessoidun lihan ostaminen oli yhteydessä hieman suurempaan ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Raskaus toimii varhaisena riskien tunnistajana

Yleiset raskauskomplikaatiot, kuten raskausajan verenpainetauti, pre-eklampsia ja raskausdiabetes ennustavat naisen ja syntyvän lapsen alttiutta myöhemmälle sairastuvuudelle kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja tyypin 2 diabetekselle. Siksi raskaus tarjoaa varhaisen mahdollisuuden tunnistaa riskiryhmään kuuluvat naiset ja heidän lapsensa.

Suomessa on pitkään esiintynyt alueellisia eroja sydän- ja verisuonitautien määrässä. 1970-luvun alussa käynnistetty Pohjois‑Karjala‑projekti sai poistettua riskitekijöitä ja vähennettyä näitä eroja. Tuoreiden tilastojen mukaan alueelliset erot ovat kuitenkin edelleen selkeitä: Itä‑ ja Pohjois‑Suomessa sepelvaltimotaudin esiintyvyys ja kuolleisuus ovat edelleen korkeinta Suomessa.

"Halusimme selvittää, näkyvätkö alueelliset terveyserot Pohjois-Karjala –projektia seuraavan sukupolven raskauskomplikaatioissa sekä elintarvikeostoissa. Tässä tutkimuksessa yhdistimme ensimmäistä kertaa kansallisia terveystietoja ja elintarvikkeiden ostotietoja alueellisten erojen ymmärtämiseksi", kertoo HUSin tutkimusylilääkäri Saila Koivusalo.

Kohdennettu raskausajan seuranta voisi ehkäistä alueellisia terveyseroja

Pohjoismaisessa Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että Suomessa esiintyy alueellisia eroja kohonneeseen verenpaineeseen liittyvissä raskauskomplikaatioissa. Tämä voi ennakoida suurempaa sairastavuutta sydän- ja verisuonitauteihin näillä alueilla jatkossakin. Raskausdiabetes on huomattavan yleinen komplikaatio, joten sen ja mahdollisesti samalla myöhemmin puhkeavan tyypin 2 diabeteksen ehkäisy olisi erityisen tärkeää koko maassa. Vaikka kansanterveyden kehitys on monin osin myönteistä, on nähtävissä merkkejä siitä, että ilman kohdennettuja toimia nämä erot voivat jatkua – tai jopa kasvaa tulevaisuudessa.

”Näin herää perusteltu kysymys siitä, tarvitaanko uudenlainen, raskauden kaltaisia herkkiä kehitysvaiheita hyödyntävä 'Pohjois-Karjala-projekti', joka yhdistää elintapojen ohjauksen, alueellisen kohdentamisen ja pitkäjänteisen seurannan kansanterveystyöhön”, Koivusalo sanoo.

Linkki tutkimusartikkeliin: Regional differences in the prevalence of obstetric complications in relation to maternal obesity and food purchases

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.