Suppilovahveroretkelle helposti – uusi ilmainen kartta auttaa löytämään sieniapajat

Suppilovahvero on yksi parhaista ja suosituimmista ruokasienistämme. Sen maku on mieto ja lievästi makea ja se sopii erittäin hyvin monenlaisiin ruokiin eikä se vaadi puhdistamisen lisäksi muuta esikäsittelyä kuten ryöppäystä. Sieni on yleensä hyvin puhdas, eikä siitä juuri koskaan löydy toukkia. Se kestää kuljetusta erinomaisesti ja säilyy tuoreena jääkaapissa useamman päivän ajan. Suppilovahveron eli suppiksen satokausi ajoittuu loppusyksyyn. Jäätyminen ei pilaa sieniä, vaan niitä voi kerätä lumen altakin syötäväksi.

Uudella kartalla suppilovahverolle soveltuvat metsäalueet on korostettu violetin värisillä neliöillä. Mitä tiheämmin ja laajemmalla alueella näitä neliöitä esiintyy, sitä suotuisammasta alueesta on todennäköisesti kyse. Tällaiset alueet tarjoavat otolliset olosuhteet suppilovahveron kasvulle ja voivat toimia hyvinä kohteina seuraavalle sieniretkelle.

Koska kartta perustuu maaston digitaalisiin tietoihin jotka eivät koskaan ole täysin ajantasaisia, ei kartta voi huomioida juuri sen hetken tilannetta tai tarkkoja alueen kasvuolosuhteita. Tästä johtuen karttaan on tärkeää suhtautua apuvälineenä sopivien maastojen etsintään eikä varmana tietona siitä, missä sieniä voi tai ei voi olla. Sieniä poimiessa on myös aina tärkeää varmistua tunnistamisesta, ettei vahingossa poimi ravinnoksi kelpaamattomia sieniä.

Sienestäminen kuuluu jokaisenoikeuksiin. Jokaisenoikeus oikeuttaa poimimaan marjoja ja sieniä sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Metsähallituksen sivuilta voi lukea mikä kuuluu ja mikä ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Et esimerksi saa kulkea tai poimia sieniä toisen pihapiirissä. Lisäksi luonnonsuojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.

Sienestämisestä helpompaa kaikille

Aiemmin julkaisemiemme mustikka- ja puolukkakarttojen innoittamana halusimme tuoda myös sienestykseen saman oivalluksen: helppokäyttöinen kartta voi merkittävästi auttaa luontoon lähtemisessä. Olitpa kokenut sienestäjä tai ensimmäistä kertaa asiasta kiinnostunut, haluamme tarjota sinulle työkalun, jonka avulla luontoretki tuntuu helpommalta ja hauskemmalta.

"Ajatuksenamme on madaltaa kynnystä lähteä metsään – yksin, ystävän kanssa tai vaikka koko perheen voimin. Luonto kuuluu kaikille ja tuo merkittäviä hyötyjä hyvinvointiin ja terveyteen.", toteaa AccelBit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hietanen Karttaselain-tiimistä.

Suppilovahverot kartalla – missä niitä voi kasvaa?

Uusi kartta perustuu valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin, joiden avulla tunnistetaan suppilovahveroiden tyypillisiä kasvupaikkoja. Mukana on muun muassa puuston koostumusta, maaperää ja kasvupaikkatyyppejä kuvaavia tietoja. Käytössä on avoimia aineistoja Luonnonvarakeskukselta, Maanmittauslaitokselta ja Metsäkeskukselta.

Kartan avulla voi nopeasti hahmottaa alueita, joilla suppilovahverolle tyypilliset olosuhteet täyttyvät – ja suunnitella retken sen mukaan.

Kartta ei kerro tarkkoja löytöpaikkoja, mutta antaa hyvän käsityksen siitä, millaisissa maastoissa kannattaa suunnata saappaat kohti sieniä.

Suppilovahvero viihtyy erityisesti varjoisissa ja kosteahkoissa kuusivaltaisissa metsissä, joissa on sammalpeitteinen maapohja. Maastossa liikkuessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti maaston painanteisiin, varjoisiin rinteisiin sekä notkelmiin – juuri niissä suppilovahverot usein viihtyvät parhaiten.

Suppilovahveroa esiintyy koko Suomessa, mutta runsaimmat ja varmimmat esiintymät löytyvät tyypillisesti Etelä- ja Keski-Suomen kuusivaltaisista metsistä. Pohjoisempanakin suppilovahveroita löytyy, mutta sato voi vaihdella enemmän sääolojen ja kasvupaikan mukaan.

Miten suppilovahveron tunnistaa – ja miten sitä etsitään?

Suppilovahveron lakki on nuorena kupera ja vanhetessaan se muuttuu suppilomaiseksi tai torvimaiseksi. Lakin väri on harmahtavan ruskea ja jalan tyvi on kapea. Lakki on usein aaltoilevareunainen ja hieman läpikuultava kosteana. Heltat ovat vaalean kellertävät, kapea jalka on yleensä väriltään keltainen, joskus rusehtava. Sienen tuoksu on miellyttävä ja maku mieto. Lue lisää sienen tunnistamisesta Luontoportin sivulta.

Sientä etsiessä kannattaa laskea katse maahan ja tarkkailla erityisesti sammalpeitteisiä varjoisia painanteita ja notkelmia. Suppilovahverot kasvavat usein ryppäinä, ja niiden väri sulautuu maaston ruskeanvihreisiin sävyihin. Usein suppis sulautuu huomaamattomasti syvälle sammaleen sekaan – siksi kannattaa katsella tarkkaan. Kokenut sienestäjä tietää, että suppilovahverot viihtyvät yhdessä: kun löydät yhden, pysähdy ja katso tarkasti ympärillesi – useimmiten samalla alueella on kymmenittäin sieniä, jotka paljastuvat vasta, kun valon suunta ja katsekulma osuvat kohdalleen. Liiku siis hitaasti, ja anna katseen haravoida maata muutaman metrin päähän eteesi.

Kartta kehittyy – ja uusia on tulossa

Nyt julkaistu suppilovahverokartta ei ole vain kertajulkaisu, vaan jatkuvasti kehittyvä osa Karttaselainta. Kehitämme tätä ja muita karttoja sekä omaehtoisesti että myös käyttäjäpalautteen perusteella.

Kehitys jatkuu myös muilla rintamilla: suunnitteilla on uusia karttoja myös muista sienistä ja marjoista. Haluamme tarjota kattavan työkalun luonnonantimista nauttimiseen – oli käyttäjä sitten sienestäjä, marjastaja tai muuten vain metsän ystävä.

Syksyn sienipaikkojen kartoituksen voi aloittaa heti - maksutta

Suppilovahverokartta on ilmainen ja se on saatavilla Karttaselain-sovelluksessa. Se toimii osana suosittua karttapalvelua, jonka kautta voi tarkastella alueita eri karttanäkymillä ja suunnitella retken helposti suoraan tietokoneella tai puhelimella. Sovellus on käytettävissä Android- ja iOS-laitteilla sekä web-selaimella.

Karttaselaimen muut toiminnot tukevat marjastuskäyttöä

Karttaselain-sovelluksella voi tallentaa suunnitellut ja hyväksi todetut sienipaikat myöhempää käyttöä varten. Sovellus tarjoaa myös pääsyn laajaan retkeilyaineistoon, joka kattaa kymmeniä tuhansia kohteita ympäri Suomen – muun muassa reittejä, laavuja, tupia, uimarantoja ja veneilykohteita.

Retkeilijä voi esimerkiksi merkitä lähtöpisteensä sovellukseen, tai jakaa sijaintinsa muille. Tämä tekee sieniretkistä paitsi mukavampia, myös turvallisempia.