Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä. Kasvillisuuden palautumisessa kestää pidempään, ja erot alueiden välillä ovat suurempia.
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista.
Tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Iuliia Burdun kertoo, että NASAn satelliittikuva-aikasarjoja analysoitiin yli 20 vuoden ajalta.
Tutkijat tarkastelivat turvemaiden tärkeitä ilmastomuuttujia: lämpötilaa, kasvillisuutta sekä säteilyn heijastumista eli albedoa. Tutkimus osoitti selviä muutoksia reilu vuosikymmen ennallistamistoimenpiteiden aloittamisesta.
”Ennallistettujen alueiden heijastavuus ja lämpötila alkoivat muistuttaa enemmän luonnontilaisia soita kuin turvemaita, käytännössä kaikilla tutkituilla alueilla”, Burdun kiteyttää.
Tutkimuksessa oli mukana 72 aluetta Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Maita yhdistää soiden merkittävä osuus maapinta-alasta.
Mukana oli muun muassa puustoisia ja avoimia soita, turpeennostoalueita ja maanviljelystä varten ojitettua turvealoja.
Ennallistamisen vaikutukset kasvillisuuteen eivät olleet yhtä nopeita ja yhtenäisiä kuin lämpötiloihin ja heijastavuuteen. Burdunin mukaan tähän on useita syitä.
”Heijastavuus ja lämpötila muuttuvat nopeammin turvemaan vettyessä, mutta kasvillisuuden palaaminen kestää kauemmin. Pelkkä ojien tukkiminen ei useinkaan riitä, vaan vaaditaan muitakin toimenpiteitä. Puustoisilla soilla se voi tarkoittaa puiden kaatamista, kun taas täysin ilman kasvillisuuta olevilla turpeennostoalueilla esimerkiksi sammaleen istuttamista”, hän selittää.
Tarkempaa tietoa ekosysteemien tilasta
Kun suo ojitetaan, turve kuivuu ja siihen varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Ojitetut turvemaat aiheuttavatkin arviolta noin 5 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä.
Ojittamattomilla soilla onkin tärkeä rooli sekä hiilinielujen että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suomi ja monet muut maat ovat käynnistämässä laajamittaista turvemaiden ennallistamista, muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen vauhdittamana.
Suomen pinta-alasta soita on noin kolmasosa, mistä noin puolet on ojitettuja. Ennallistaminen on suuri ja kallis urakka, ja pelkillä maastomittauksilla sen onnistumista ja vaikutuksia on mahdotonta seurata, korostaa tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.
”Turvemaiden ennallistamispäätösten ja -toimenpiteiden tueksi tarvitaan Suomessa ja maailmalla kiireellisesti monipuolista tietoa sekä luonnontilaisten soiden ominaisuuksista että ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvien antama data on avainasemassa, kun haluamme ymmärtää ekosysteemien muutoksia laajoilla maantieteellisillä alueilla.”
Tutkijat tekivät tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksenkanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Environmental Research Letters -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miina RautiainenProfessori, Aalto-yliopisto
Puh:050 401 0780miina.a.rautiainen@aalto.fiKuvat
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tieteisfiktiosta totta: valon nopeudella toimiva tekoäly osoitettiin mahdolliseksi14.11.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet tekemään niin sanottua tensorilaskentaa valon nopeudella yhdellä laskentakierroksella. Tämä on merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven tekoälylaitteistoa, joka perustuu optiseen laskentaan – eli käytännössä valoon – perinteisen elektroniikan sijaan.
Forskningsprojekt visar att kreativitet inte bara går att mäta – den är också en avgörande konkurrensfördel12.11.2025 13:10:00 EET | Pressmeddelande
Det tvärvetenskapliga projektet Creative Leap (Luova loikka) har undersökt hur kreativitet kan identifieras, utvecklas, mätas och ledas – och vilken inverkan den har på affärslivet och samhället i stort.
Tutkimushanke osoittaa, että luovuus on paitsi mitattavissa, myös ratkaiseva kilpailuetu – katseet kääntyvät nyt johtajiin12.11.2025 13:10:00 EET | Tiedote
Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.
Research shows that creativity is not only measurable but also a major competitive advantage – the focus now turns to leadership12.11.2025 13:10:00 EET | Press release
The multidisciplinary Creative Leap (Luova loikka) co-research project has explored how creativity can be identified, developed, measured, and managed – and how it contributes to business success and the renewal of society.
Tutkimus: Luotettava sähkö ei ole Suomessa enää itsestäänselvyys – vihreä siirtymä saattaa tarvita fossiilista varavoimaa6.11.2025 09:10:00 EET | Tiedote
Suomen sähköjärjestelmä on ollut poikkeuksellisen luotettava, mutta näin ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston tuore tutkimus varoittaa, että ilman lisäpanostuksia joustavaan tuotantoon ja kysynnän hallintaan sähkön toimitusvarmuus voi heiketä merkittävästi jo 2030-luvulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme