Koivun siitepölykausi oli Suomessa tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä
Koivun siitepölykautta kesti maaliskuun lopulta heinäkuun alkuun. Syynä kauden venymiseen olivat varhaiset siitepölykulkeumat etelämpää Euroopasta sekä viileän kevään johdosta pitkittynyt paikallinen kukinta. Lisäksi siitepölyä kantautui Norjan ja Ruotsin vuorilta vielä keskellä kesää. Kukinta oli hieman runsaampaa kuin keskivertovuonna.
Tänä keväänä koivun siitepölyä kulkeutui maan etelä- ja keskiosiin ensimmäisen kerran jo maaliskuun lopulla. Runsaampi ja pidempiaikainen kulkeuma pyyhkäisi lähes koko Suomea huhtikuun puolivälistä eteenpäin. Kukinta alkoi maan eteläosissa huhtikuun loppupuoliskolla.
Pitkä, ajankohtaan nähden viileä jakso kuitenkin viivästytti kukinnan etenemistä. Tämä merkitsi sitä, että siitepölyä vapautui pidemmän aikaa. Lisäksi päiväkohtaiset huippupitoisuudet jäivät suhteellisen pieniksi verrattuna muihin runsaan kukinnan vuosiin.
Pääosin pieniä ja kohtalaisia koivun siitepölyn pitoisuuksia havaittiin koko maassa vielä juhannuksen jälkeen. Koivun siitepölykauden päättivät kulkeumat Ruotsin ja Norjan pohjoisilta vuorilta heinäkuussa. Siitepölyä kantautui Suomen eteläosiin saakka.
– En muista uraltani toista vuotta, jolloin olisimme joutuneet varoittamaan allergikkoja maan etelä- ja keskiosissa koivun siitepölystä vielä heinäkuussa, toteaa Turun yliopiston siitepölytiedotuksen esihenkilö Annika Saarto.
– Nyt kausi on kuitenkin päättynyt koivun osalta.
Kukinta oli tänä vuonna hieman voimakkaampaa kuin keskivertovuonna, joskin maan eri osien välillä oli eroja. Viimeisimmistä huippuvuosista 2012 ja 2014 jäätiin silti kauas. Tänä keväänä mitattu suurin vuorokausikohtainen siitepölypitoisuus oli vain reilu viidennes mittaushistorian suurimmasta pitoisuudesta.
Suomen väestöstä noin viidennes on herkistynyt koivun siitepölylle, joka on tärkein siitepölyallergian aiheuttaja. Seuraavina tulevat heinät, leppä ja pujo. Heinät kukkivat tällä hetkellä koko maassa, ja pujon kukinta on alkanut Uudellamaalla. Pujon kukinta-alueen odotetaan laajenevan muualla maan eteläosiin sekä maan keskiosiin lähipäivien aikana.
Turun yliopisto on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 alkaen. Se tiedottaa siitepölykauden etenemisestä kolmesti viikossa Norkko-verkkosivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Saartosiitepölytiedotuksen esihenkilöTurun yliopisto
Puh:050 344 5531annika.saarto@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleTurun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Terveysmenojen korotukset iskivät kovimmin työelämän ulkopuolella oleviin työikäisiin30.10.2025 11:55:33 EET | Tiedote
Terveysmenojen korotukset 2010-luvun säästötoimien aikaan koettelivat rankimmin työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, osoittaa Katri Aaltonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Väestökyselyihin ja rekisteriaineistoihin pohjaava tutkimus auttaa ymmärtämään aiempaa paremmin, miten terveysmenot kuormittavat eri ihmisryhmiä ja miten oikeudenmukaiseksi järjestelmä koetaan.
Koskematon erämaa, geopoliittisen kilpailun kenttä vai ilmastonmuutoksen haurastuttama koti? – Mielikuvat arktisesta alueesta vaikuttavat siihen konkreettisesti29.10.2025 10:46:38 EET | Tiedote
Käsitykset arktisesta alueesta voivat inspiroida välittämistä ja yhteyttä, toisaalta taas tuottaa myyttejä ja vallan epätasapainoa, toteaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Chenru Xue.
Suun terveys osaksi perusterveydenhuoltoa – uusi väitöskirja korostaa kiireellistä tarvetta globaalille muutokselle29.10.2025 08:41:09 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin, miten suun terveys on integroitu terveydenhuoltopolitiikkaan eri puolilla maailmaa ja osoitettiin, että suun terveyden vahvempi kytkeminen osaksi perusterveydenhuoltoa on välttämättömän tarpeellista.
Suomeen kehitetään ensimmäistä kertaa kansallista henkilöturvallisuuskoulutusta psykiatriseen hoitoon28.10.2025 10:34:34 EET | Tiedote
Turun yliopistossa käynnistetty hanke kehittää uudenlaisen henkilöturvallisuuskoulutuksen psykiatrisen hoidon ammattilaisille hoidon ja hoitoympäristön turvallisuuden lisäämiseksi. Koulutuksessa oppiminen tapahtuu niin verkko-oppimisympäristössä kuin lähiopetuksessa.
Varhaiskasvatus suojaa lapsen kehitystä erityisesti kuormittavissa perhetilanteissa28.10.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa tarkasteltiin äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteyttä lapsen tunne-elämän kehitykseen 2-vuotiaana sekä varhaiskasvatuksen roolia tässä yhteydessä. Tutkimuksessa pystyttiin huomioimaan äidin pitkäaikainen oireilu raskausajasta tutkimushetkeen saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme