Koivun siitepölykausi oli Suomessa tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä
Koivun siitepölykautta kesti maaliskuun lopulta heinäkuun alkuun. Syynä kauden venymiseen olivat varhaiset siitepölykulkeumat etelämpää Euroopasta sekä viileän kevään johdosta pitkittynyt paikallinen kukinta. Lisäksi siitepölyä kantautui Norjan ja Ruotsin vuorilta vielä keskellä kesää. Kukinta oli hieman runsaampaa kuin keskivertovuonna.
Tänä keväänä koivun siitepölyä kulkeutui maan etelä- ja keskiosiin ensimmäisen kerran jo maaliskuun lopulla. Runsaampi ja pidempiaikainen kulkeuma pyyhkäisi lähes koko Suomea huhtikuun puolivälistä eteenpäin. Kukinta alkoi maan eteläosissa huhtikuun loppupuoliskolla.
Pitkä, ajankohtaan nähden viileä jakso kuitenkin viivästytti kukinnan etenemistä. Tämä merkitsi sitä, että siitepölyä vapautui pidemmän aikaa. Lisäksi päiväkohtaiset huippupitoisuudet jäivät suhteellisen pieniksi verrattuna muihin runsaan kukinnan vuosiin.
Pääosin pieniä ja kohtalaisia koivun siitepölyn pitoisuuksia havaittiin koko maassa vielä juhannuksen jälkeen. Koivun siitepölykauden päättivät kulkeumat Ruotsin ja Norjan pohjoisilta vuorilta heinäkuussa. Siitepölyä kantautui Suomen eteläosiin saakka.
– En muista uraltani toista vuotta, jolloin olisimme joutuneet varoittamaan allergikkoja maan etelä- ja keskiosissa koivun siitepölystä vielä heinäkuussa, toteaa Turun yliopiston siitepölytiedotuksen esihenkilö Annika Saarto.
– Nyt kausi on kuitenkin päättynyt koivun osalta.
Kukinta oli tänä vuonna hieman voimakkaampaa kuin keskivertovuonna, joskin maan eri osien välillä oli eroja. Viimeisimmistä huippuvuosista 2012 ja 2014 jäätiin silti kauas. Tänä keväänä mitattu suurin vuorokausikohtainen siitepölypitoisuus oli vain reilu viidennes mittaushistorian suurimmasta pitoisuudesta.
Suomen väestöstä noin viidennes on herkistynyt koivun siitepölylle, joka on tärkein siitepölyallergian aiheuttaja. Seuraavina tulevat heinät, leppä ja pujo. Heinät kukkivat tällä hetkellä koko maassa, ja pujon kukinta on alkanut Uudellamaalla. Pujon kukinta-alueen odotetaan laajenevan muualla maan eteläosiin sekä maan keskiosiin lähipäivien aikana.
Turun yliopisto on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 alkaen. Se tiedottaa siitepölykauden etenemisestä kolmesti viikossa Norkko-verkkosivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Saartosiitepölytiedotuksen esihenkilöTurun yliopisto
Puh:050 344 5531annika.saarto@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleTurun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Raskauden aikainen suoliston mikrobisto on yhteydessä äidin masennus- ja ahdistusoireisiin8.7.2025 10:39:36 EEST | Tiedote
Turun yliopiston uudesta tutkimuksesta selviää, että naisilla, jotka kokivat masennus- tai ahdistusoireita raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen oli erilainen suoliston mikrobiston koostumus raskauden aikana verrattuna naisiin, joilla oireita ei ollut tai oireet olivat lieviä.
Maukkaampia ja kestävämpiä mansikoita – tuore tutkimus kartoittaa aihioita tulevaisuuden mansikkalajikkeiksi2.7.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa Turun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin uusien mansikkaristeytysten koostumusta ja aistittavia ominaisuuksia. Risteytyksillä puutarhamansikkaan pyritään palauttamaan kestävyyttä ja kiinnostavia makuja.
Opiskelijavalinnan tulokset julkaistu Turun yliopistossa1.7.2025 11:35:46 EEST | Tiedote
Turun yliopistoon hakemuksen jätti kevään 2025 toisessa yhteishaussa yhteensä ennätysmäärä hakijoita, 35 094. Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin korkeakoulu kokonaishakijamäärällä laskettuna.
Immunologisten syöpähoitojen taustalta löytyi uusi hoitoja häiritsevä säätelijä30.6.2025 12:54:01 EEST | Tiedote
Syövän immunoterapiat ovat hoitomuotoja, jotka vahvistavat kehon omaa immuunijärjestelmää taistelemaan syöpää vastaan. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa niistä apua. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan yksi syy tehoamattomuudelle saattaa olla liukoinen Clever-1 -proteiini.
Tutkimus vertaili nuorten mielenterveysoireilua Euroopan ja Aasian maissa – tytöillä kaikissa maissa enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla30.6.2025 10:12:50 EEST | Tiedote
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa tutkittiin 13–16-vuotiaiden nuorten raportoimia mielenterveyteen liittyviä oireita 12:ssa Euroopan ja Aasian maassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja Vaikeudet -kyselyn käyttöä ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme