Eläinoikeusakatemian radikaali “Surutyö” -taidekokonaisuus väittää: tuotantoeläimiä koskevalle surulle on annettava enemmän tilaa
Kirjailija Laura Gustafssonin ja tanssitaiteilija Matilda Aaltosen suunnittelema Surutyö-kokonaisuus esitetään osana Mäntän Kuvataideviikkojen ohjelmaa. Sen saama palautevyöry paljastaa: eläinsuru on tabu, josta on puhuttava enemmän.

Eläinoikeusakatemian kolmiosainen Surutyö tarttuu Kuvataideviikkojen Ei-teemaan eläinsurun kautta. Siihen sisältyy videoteos, ääniteos ja performanssi. Performanssi, jossa esiintyjät itkevät avoimesti kaupan liha-altaiden äärellä, on jo herättänyt sosiaalisessa mediassa runsaasti keskustelua.
“Eläinsuruksi” kutsutaan niin kumppanikoiran poismenon, sukupuuttoon kuolleiden lajien kuin eläintuotannossa kärsivien lukemattomien yksilöiden suremista. Sitä koskeva tieteellinen tutkimus paljastaa, että eläinsuru jää usein piilotetuksi tunteeksi, jota saatetaan nolostella ja joka voi pahimmillaan herättää ivaa. Eläinsuruun liittyykin jopa stigmatisointia, eikä yhteiskunta anna sille tilaa: meidän ei haluta surevan ruoaksi tapettuja eläimiä.
Eläinsuru voi siksi olla vastarintaa, joka kyseenalaistaa normaaleina pidettyjä tottumuksia. Marketin liha-allas on tällöin joukkomurhan näyttämö, suljettu teurastamo muistopaikka ja eläinten tappaminen asia, jota ei tule sivuuttaa. Toisenlajisen eläimen sureminen onkin kamppailua eläinten puolesta, mutta se voi olla myös sopimattomassa paikassa esiin purskahtavaa, arkea häiritsevää kapinointia elämän arvon polkemista vastaan.
”Elämme kriisien keskellä. Monet niistä koskettavat toisenlajisia eläimiä. Ilmastokriisi, lajikato ja yhä tehostuva eläinteollisuus pudottavat lukemattomia olentoja ahdinkoon ja turhaan tuhoon. Silti eläinsuru – suru eläinten vuoksi – on vaiettu, yksityinen asia. Ihmiseen keskittyvä maailmankuva ei tunnista muiden lajien surunarvoisuutta”, sanoo Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja, filosofi Elisa Aaltola.
Surutyö kutsuu pohtimaan, miksi monet surevat menetettyjä lemmikkejä, mutta eivät ruoaksi tapettuja eläimiä. Miksi tuotantoeläimiä koskeva suru on yhteiskunnassa niin suuri tabu?
...
Surutyö pitää sisällään Gustafssonin ohjaaman ja käsikirjoittaman Surunarvoinen-videoesseen, Tuomas Hautalan säveltämän ja lauluyhtye Lento ensemblen esittämän Surun talo -ääniteoksen sekä julkisessa tilassa toteutuvan Surunvalittelu-performanssin, josta vastaa Matilda Aaltonen yhdessä näyttämötaiteilija Arvo Jean-Michael Ärligin kanssa.
Työryhmään kuuluvat lisäksi kuvaaja Matias Hernesniemi, äänisuunnittelija Johanna Sulalampi, graafinen suunnittelija Anu Hame sekä elokuvassa haastateltavat tutkijat Elisa Aaltola ja Panu Pihkala. Elokuvassa esiintyvät myös kirjailija JP Koskinen ja Eläinten turvakoti Saparomäen perustaja Eveliina Lundqvist.
Mäntän kuvataideviikot 15.6–31.8.2025, avoinna joka päivä klo 10–18.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa AaltolaPuheenjohtaja
Puh:0503738051elisa.aaltola@elainoikeusakatemia.fiJussi HakanenViestintävastaava
Puh:0413144548jussi.hakanen@elainoikeusakatemia.fiLinkit
Eläinoikeusakatemia
Eläinoikeusakatemia on uusi suomalainen järjestö. Tuomme eläimiä koskevaa tiedettä ja taidetta kansantajuisesti jokaisen saataville.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläinoikeusakatemia ry
Haistelurauha-kampanja korostaa koiran oikeutta tutkia maailmaa – haistelu ei ole huvittelua, vaan hyvinvoinnin ydin10.6.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Koiran hajuaisti on jopa 10 000 kertaa ihmistä tarkempi. Haistelu ei ole koiralle pelkkä tapa kuluttaa aikaa lenkillä – se on elintärkeä keino jäsentää maailmaa, purkaa stressiä ja ylläpitää mielenterveyttä. Eläinoikeusakatemian uusi kampanja Haistelurauha haastaa kaikki koiranomistajat tarkastelemaan lenkkeilyä koiran näkökulmasta. Kampanja muistuttaa: lenkki ei ole marssi, vaan elämysmatka.
Hallituksen esitys suurpetojen metsästyksestä sivuuttaa tieteen ja eettisen harkinnan – vetoomus Suomen suurpetojen puolesta keräsi lyhyessä ajassa yli 10 000 nimeä24.4.2025 08:47:00 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa helpottaa suurpetojen tappamista muuttamalla metsästyslakia. Asia on herättänyt laajaa huolta kansalaisissa. Eläinoikeusakatemian keräämässä vetoomuksessa yli 10 000 ihmistä kritisoi lakimuutosta ja peräänkuuluttaa ministeriöltä selvästi vastuullisempaa suhtautumista suurpetoihin.
Yleisyysharha saattaa aiheuttaa perättömiä susihavaintoja – virallisten kanta-arvioiden puitteissa kaikki eivät voi pitää paikkaansa13.2.2025 08:05:00 EET | Tiedote
Kun jokin aihe on yhteiskunnassa esillä laajalti, ihmiset valpastuvat sille ja saattavat nähdä sitä sielläkin, missä sitä ei ole. Asiantuntijajärjestö Eläinoikeusakatemia arvioi, että susihavaintojen suuren määrän taustalla on psykologiasta tuttu yleisyysharha.
Joka neljäs nainen kieltäytyy kinkusta – joulupöydän perinteet voimakkaassa murroksessa11.12.2024 08:14:00 EET | Tiedote
Eläinoikeusakatemian teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan perinteinen joulukinkku herättää myös vastalauseita, erityisesti naisten keskuudessa. Suomalainen joulupöytä elääkin murroksessa ja kinkun tilalle valitaan yhä useammin muita ruokia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme