VBO:n lahjoitus: Jokaisen oppilaan kädenjäljet näkyvät Kirkkonummen Laajakallion koulun arboretumissa

Kirkkonummessa sijaitsevan Laajakallion koulun ympäristössä käy kuhina. Tänä huhtikuisena aamupäivänä aurinko paistaa ja linnut visertävät talkooväen ahertaessa koulun omassa arboretumissa, eli puulajipuistossa. Puiden välissä vilisee reippaita oppilaita värikkäät ämpärit heiluen.  

Aamu on aloitettu roskien keruulla ja siivouksella. Seuraavaksi levitetään kuorikatetta.  

”Muistakaa katsoa, mihin astutte”, kehottaa opettaja Sanna Winqvist.  

Viime syksyn talkoopäivillä istutettiin nimittäin yli 300 narsissin sipulia, joista osa on juuri puskemassa multapeiton alta tervehtimään kevätaurinkoa.  

Katetta lapioidaan isosta kasasta jonottavien oppilaiden ämpäreihin ja he suuntaavat ripein askelein levittämään sitä arboretumin poluille. Risuja kerätään suuriin pinoihin eri puolille arboretumia. Risukasoja, joku voisi ajatella. Hyönteishotelleja, ajatellaan täällä.  

Metsän ääniä kuuntelemassa

Juuri nyt paikalla on toisen ja viidennen luokan oppilaita, mutta kaikki koulun luokat tulevat päivän aikana kantamaan oman kortensa kekoon koulun yhteisen luontokeitaan eteen. Kaikki paikalla olevat oppilaat ovat hymyssä suin, eikä työnteko tunnu haittaavan ketään.  

”On ollut tosi kivaa, koska tämä on meidän oma arboretum. On kiva, kun pääsee itse tekemään”, hän sanoo. 

Ryhmä ehtii touhuta noin 45 minuuttia, ennen kun arboretumin vastuuopettaja Isa Lemmetty puhaltaa pilliin. Kaikki talkoolaiset kokoontuvat Pölkkyakatemiaksi nimetylle aukiolle arboretumissa. Oppilaat istahtavat pölkkyjakkaroille ja puheensorina hiljenee.  

”Nyt yritetään olla niin hiljaa kuin mahdollista ja kuunnellaan mitä ääniä metsässä on”, ohjeistaa koulun rehtori Anu Virtanen.  

Oppilaat erottavat ainakin talitiaisten laulua ja tuulen huminaa puiden latvoissa.  

”Katsokaa ympärillenne, mitä saatiin aikaiseksi. Näettekö kuinka hienolta täällä näyttää nyt? Kun aloitimme, tätä katetta ei ollut tässä ja hyönteishotellitkin kasvoivat paljon korkeutta”, sanoo opettaja Maarit Savola. 

Ryteiköstä kukkakeitaaksi

Arboretumia ylläpitää koulu ja vanhempainyhdistys, mutta siitä on tullut tärkeä paikka myös muille Laajakallion asukkaille. Talkoopäivän aikana siinä vierailee esimerkiksi päiväkotiryhmiä ja lapsiperhe.  

Varsinkin keväällä arboretum tarjoaa kävijöille runsaasti kukkaloistetta. On muun muassa hempeän vaaleanpunaisissa sävyissä kukkivia kirsikkapuita, valkovuokkoja, narsisseja ja alppiruusupensaita. Lajit ovat siististi merkattu kylteillä, joista voi lukea niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisen nimen sekä tieteellisen nimen.  

Tältä täällä ei ole aina näyttänyt. 

”Vielä kymmenen vuotta sitten tämä metsä oli aivan läpitunkematonta ryteikköä”, kuvailee Maarit Savola.  

Nykyisin jo eläkkeellä oleva opettaja ei voi aina vastustaa kiusausta osallistua talkoopäiviin ja muihin arboretumin tapahtumiin. Ja ymmärtäähän sen – onhan arboretum alun perin Savolan idea. Hän kertoo saaneensa idean metsäbiologian kurssilla ja esitelleensä sen sitten vanhempainyhdistykselle, jossa innostuttiin ajatuksesta. 

Ryhdyttiin heti tuumasta toimeen. Vanhempainyhdistys, oppilaat sekä Kirkkonummen kunnan vastaava puutarhuri suunnittelivat yhdessä polun paikkaa ja ryteikköisen metsän harvennusta. Keväällä 2019 istutettiin ensimmäiset uudet kasvit. 

Koronapandemian aikaan arboretumista tuli entistä tärkeämpi koululle. Kun luokat eivät saaneet olla välitunnilla yhdessä samaan aikaan, yksi luokka pystyikin olemaan Pölkkyakatemiassa.   

Lepakkopönttöjä tulossa puistoon

Arboretumin hoitoa ja kehittämistä rahoitetaan vanhempainyhdistyksen keräämillä varoilla, kunnan talkooavustuksella sekä muilla lahjoituksilla. Esimerkiksi keväällä 2025 vanhempainyhdistys sai arboretumia varten 2 450 euron lahjoituksen Varuboden-Oslan Paikallisesti hyvää -kampanjan kautta. 

”Onhan meillä täällä tämä metsä ja ruista ranteissa, mutta ei se riitä. Lahjoitukset ovat tärkeitä ja VBO:n lahjoitus oli todella merkittävä. Sillä saatiin muun muassa haketta, taimia, työvälineitä ja istutuslapioita”, kertoo Savola. 

VBO:n lahjoituksella saatiin myös Dendrologian seuran asiantuntijoita vierailulle kertomaan oppilaille metsistä ja puista. Sen lisäksi tarkoitus on lahjoituksen avulla vielä perustaa niitty ja rakentaa linnun- ja lepakkopönttöjä. 

Oppilaista jää jälki

Kaikilla oppilailla ei ole kotona mahdollisuus tutustua sisäiseen viherpeukaloonsa.  

”On mahtavaa, että päästään luontoon. Saadaan opiskella ja leikkiä täällä ja saadaan kokemus istuttamisesta”, kuvailee yksi koulun kuudesluokkalaisista.  

”Ja meidän arboretum on myös monen eläimen koti. Täällä on nähty esimerkiksi lintuja, matelijoita, peuroja, kettuja ja muurahaisia”, luettelee toinen kuudesluokkalainen. 

Koululla on muodostunut perinteeksi, että kuudesluokkalaiset istuttavat kasvin ennen kun he siirtyvät yläasteelle. Aiemmat ikäluokat ovat istuttaneet muun muassa kirsikkapuita, pylväspihlajia ja alppiruusuja. 

Nykyiset kuudesluokkalaiset eivät ole vielä varmoja, mitä he istuttavat. 

”Meillä on ollut puhetta, että voisi olla tammi tai hevoskastanja, mutta voi olla jotain muutakin. Tämä on kiva perinne. On kivaa, että meistä jää joku jälki tänne”, he kertovat.