Vahva arvopohja tuo jatkuvuutta, kun kapula vaihtuu Diakonissalaitoksen johdossa

”Tämähän on maailman paras duuni”, sanoo syyskuussa eläkkeelle jäävä Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström. 

”On ollut mieletön etuoikeus saada johtaa isoa mutta notkeaa ja voimaantunutta organisaatiota. Tämä työ ei ole yksittäisten ihmisten sankaritarinoita, vaan monenlaisen osaamisen yhteen tuomista. Se tekee tästä merkityksellistä.” 

Johtajanpestiin on mahtunut tunteita jännityksestä ja epävarmuudesta onnistumisen iloon. On vaadittu uskallusta avata uusia ovia ja hypätä myös sellaiseen, mitä ei vielä osaa. Siinä on auttanut, että ympärillä on ollut muita innostuvia ihmisiä. 

”On hetkiä, jolloin johtaja on omassa syvässä yksinäisyydessään. Suurimman osan ajasta minulla on kuitenkin ollut onni saada olla yhteisessä flowssa lahjakkaiden ihmisten kanssa.” 

Perinteitä ja valmiutta uudistua 

Holmströmin seuraajana aloittaa elokuussa teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri Elina Juntunen. Hän siirtyy tehtävään Diakonia-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtorin paikalta – monessa mielessä läheltä. Diakonissalaitos on yksi Diakin omistajista. Diakonissalaitos ja Diak tekevät paljon yhteistyötä ja jakavat saman arvopohjan. 

”Minulle on ollut tärkeää olla töissä organisaatioissa, joissa on itseään suurempi yhteiskunnallinen päämäärä ja vahva arvopohja. Tämä merkityksellinen työ jatkuu vahvasti Diakonissalaitoksessa”, Juntunen sanoo. 

Kevään mittaan hän on jo ehtinyt perehtyä tuleviin tehtäviin ja tavata johtoryhmää. Kuva Diakonissalaitoksesta ja sen roolista on kirkastunut. Se kuva on yhtä aikaa perinteikäs ja innovatiivinen. 

”Olli on tehnyt huikeaa työtä luotsatessaan Diakonissalaitosta. Hänen aikanaan on ollut koko ajan valmius ja kyky vastata muutoksiin”, Juntunen sanoo. 

”Kun yhdessä kävimme läpi aikajanaa tähän päivään, näkyi hyvin konkreettisesti, millä rohkeudella on aina lähdetty hakemaan uutta ja samalla oltu uskollisia omalle arvopohjalle ja missiolle.” 

Vahvan kasvun vuosia 

Olli Holmströmin kausi onkin ollut muutosten aikaa. 

Kun hän aloitti vuonna 2012, toiminta keskittyi pääkaupunkiseudulle. Nyt Diakonissalaitoksesta on kasvanut iso säätiökonserni, aidosti valtakunnallinen sote-palvelujen tuottaja ja monialainen yleishyödyllinen diakoniatoimija. 

”Olemme onnistuneet rakentamaan yhteiskunnallisen yrityksen, joka pystyy molempiin: liiketoimintaan ja yleishyödylliseen toimintaan”, Holmström sanoo. 

Merkittävä askel oli Rinnekoti-Säätiön ja Diakonissalaitoksen fuusio vuonna 2020. Kehitysvammapalvelut käynnistyivät aikoinaan osana Diakonissalaitosta, mutta 1950-luvulla ne erotettiin tytärsäätiöksi. Kun Diakonissalaitos myi yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Diacorin vuonna 2016, painopiste siirtyi sosiaalipalveluihin ja uudelleen yhdistyminen alkoi tuntua järkevältä. 

”Prosessi oli pitkä, mutta onnistui erinomaisesti. Siitä olen hirveän tyytyväinen”, Holmström sanoo. 

Vielä samana vuonna toiminta laajeni pohjoiseen, kun Diakonissalaitos osti Oulussa ja Rovaniemellä toimineen asumispalveluita tarjonneen Caritas Palvelut Oy:n. Uusia Rinnekotien yksiköitä perustettiin ympäri maan. 

Johdonmukaista ihmisarvotyötä 

Henkilökohtaisesti Holmström kokee saavutukseksi sen, että uudistaminen on onnistunut vastuullisuudesta tinkimättä. 

Diakonissalaitoksen toimintaa ohjaavat ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus ja vastuullisuus. Arvot konkretisoituvat aina, kun on tehtävä valintoja ja päätöksiä. Mikä on missiomme mukaista? Mikä on säätiön tarkoituksen mukaista? Mikä on arvopohjamme mukaista? 

”Se on selkeää, kun sen on pohtinut riittävän hyvin eikä tyydy ympäripyöreisiin vastauksiin. Hyvinkin konkreettisten ratkaisujen äärellä voidaan pysähtyä kysymään, kenelle me tätä teemme ja kuka tästä hyötyy.” 

Arvot ohjaavat niin heikoimmassa asemassa olevien parissa tehtävää diakoniatyötä kuin liiketoimintaakin. 

Diakonissalaitos haluaa tuottaa palveluja, joilla pystytään parantamaan ihmisten elämää. Siksi on valittu toimia myös haastavammilla alueilla, kuten vaikkapa korvaushoidossa tai pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluissa. Niistä ei ehkä saa parhaita katteita, mutta ne ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa. 

Lähimmäisenrakkaus toteutuu myös perusasioissa: siinä, miten asiakas kohdataan. Holmström uskoo jokaisen työntekijän ymmärtävän, että organisaatio ei ole olemassa itseään vaan ihmisiä varten. 

”Ne, jotka tulevat meille töihin, haluavat liittyä tähän tarinaan.” 

Arvot näkyviin tekoina 

Myös puikkoihin pian tarttuva Juntunen pitää ihmisarvoa ja lähimmäisyyttä punaisena lankana Diakonissalaitoksen kaikessa toiminnassa. 

”On korvaamaton lähtökohta, että kohdataan aina ihminen yksilöllisesti, ollaan hänen rinnallaan ja kuullaan hänen kokemuksensa.” 

Arvot ja strategiat eivät saa jäädä tyhjiksi puheiksi tai papereiksi. Ne pitää viedä arkeen. 

”Unelmani johtajana on pystyä rakentamaan yhteisöä, jossa jokainen työntekijä näkee oman työnsä merkityksen ja kokee olevansa omassa roolissaan toteuttamassa suurempaa tehtävää.” 

Hän pitää tärkeänä kuunnella ihmisiä, huolehtia henkilöstön osaamisesta ja jakaa vastuuta kehittämisestä erityisesti heille, jotka työskentelevät lähimpänä asiakkaita. Turvallisessa ilmapiirissä jokainen uskaltaa laittaa itsensä likoon. Virheitä voi tulla, mutta niistä opitaan ja jatkossa toimitaan paremmin. 

Kiinni ongelmien syihin 

Juntusella on vahvaa kokemusta tutkimuksesta ja kehittämisestä. Hän korostaakin ihmisläheisyyden rinnalla tiedolla johtamista. Jotta voidaan osoittaa, mitkä palvelut ja toimintamallit ovat vaikuttavia, tarvitaan päteviä mittareita, seurantaa ja tutkimusta. 

”Viime kädessä kyse on siitä, että teemme oikeita asioita ja käytämme osaamista ja resursseja järkevästi.” 

On tunnettava asiakkaat ja toimintaympäristö, jotta pystytään yhteistyössä kumppaneiden ja verkostojen kanssa vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja kehittämään uusiakin ratkaisuja. 

Diakonissalaitos pystyy näkemään ja kohtaamaan sellaista tarvetta ja hätää, joka julkisessa keskustelussa jää helposti katveeseen. Juntusen mielestä tulevaisuudessa pitäisi entistä enemmän paneutua myös syihin vaikeiden elämäntilanteiden taustalla. 

”Pidän tärkeänä, että toimimme vahvana yhteiskunnallisena keskustelijana ja pystymme vaikuttamaan rakenteisiin, jotta kukaan ei putoaisi hyvinvointiyhteiskunnan verkoista läpi.” 

Kapula vaihtuu keskustellen 

Olli Holmströmiä odottaa pehmeä lasku eläkkeelle. Hän jatkaa yhä vaikuttamista hallitustehtävissä ja konsulttina. Tuntuu hyvältä, että syksyn kalenteri on väljä, muttei tyhjä. Toiveena on viettää osa viikoista mökillä ja ehtiä nähdä enemmän myös kaukana asuvaa tytärtä ja pientä lapsenlasta. 

Sitä ennen edessä on varsinainen kapulanvaihto, kun vanha ja uusi johtaja työskentelevät elokuun ajan yhdessä. Holmström kokee arvokkaaksi vastuuksi jakaa tietonsa seuraajalleen. 

”Uskon traditionsiirtoon tarinankerronnan kautta. Samalla sanon Elinalle, että pidä tästä se, minkä hyväksi näet ja tee itse omat päätöksesi.” 

On hänellä pari neuvoakin. 

Ensimmäinen on: Etsi ympärillesi itseäsi lahjakkaampia ihmisiä. Ja toinen: Älä rakastu siihen, mikä nyt toimii tai minkä olet saavuttanut. Voi olla, että siitä täytyy luopua. 

”Ei se mene niin, että jos jokin on toiminut 150 vuotta, kyllä se toimii seuraavatkin 150 vuotta. Diakonissalaitos aloitti lavantautisairaalana. Jos silloin olisi sanottu, että me ei tehdä muuta kuin hoidetaan lavantautisia, nyt oltaisiin vain Suomen terveydenhuollon historian yksi pikku luku tuolla kirjaston hyllyssä.” 

Ja yksi oppi vielä. Johtajan hommassa tarve olla oikeassa on vähentynyt, Holmström kertoo. 

”Minusta on tullut kyvykkäämpi myöntämään, että eilen ajattelin näin, mutta voi olla, että olinkin väärässä. Sekin on tärkeä kyky.” 

Diakonissalaitos tekee työtä heikoimpien hyväksi 

• Vuonna 1867 perustettu Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiökonserni, joka tekee työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. 

• Diakonissalaitos tarjoaa yhdessä omistamansa Rinnekodit Oy:n kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Se on yksi sote-alan suurimmista yksityisistä palveluntuottajista. 

• Konserni työllistää 3 400 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2024 oli 283 miljoonaa euroa. 

• Koko tuotto käytetään haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi. Vuonna 2024 oma panos, hankerahoitus ja lahjoitukset mahdollistivat 130 000 ihmisen kohtaamisen. Yleishyödyllistä työtä tehdään esimerkiksi nuorten, päihderiippuvaisten ja maahantulijoiden parissa. 

Teksti: Anna Tommola / Noon Kollektiivi 

Kuvat: Susanna Kekkonen / Noon Kollektiivi 

Lisätietoja

Olli Holmströmin ja Elinan Juntusen haastattelupyynnöt heinäkuun aikana viestinnän kautta: Laura Niemi, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 050 3738602