Naisten osuus pörssiyhtiön hallituksen jäsenistä uuteen ennätykseen – suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi ensimmäisen kerran 40 prosenttiin

Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä nousi edellisvuodesta peräti neljällä prosenttiyksiköllä 40 prosenttiin. Myös keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä 37 prosenttiin. Pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus säilyi ennätystasolla 30 prosentissa. Naisten osuus uusista hallitusnimityksistä oli 49 prosenttia.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan tämän vuoden luvuista näkyy jo selvästi se, että pörssiyhtiöt varautuvat ensi vuoden puolivälissä voimaan tulevaan hallinnointikoodin suositukseen, jonka mukaan naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuna.

”Naisten osuuden selvä kasvu on osoitus pörssiyhtiöiden sitoutumisesta itsesääntelyyn, sillä lakimääräiset kiintiötavoitteet soveltuvat vain noin 35 pörssiyhtiöön”, Kajala sanoo.

Yhtiön, joka poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta, on julkistettava tieto poikkeamasta ja perusteltava se. Samaan aikaan hallinnointikoodin suosituksen kanssa tulee voimaan myös osakeyhtiölain muutos, jossa säädetään vastaavasta kiintiötavoitteesta laissa säädetyt kokorajat ylittäville yhtiöille.

Tasapuolisen sukupuolijakauman toteutuminen kaikissa pörssiyhtiöissä edellyttäisi ensi kevään yhtiökokouksissa vielä yhteensä noin 45 uuden naisen nimeämistä pörssiyhtiöiden hallituksiin.

“Suurella osalla yhtiöistä tasapuolisen sukupuolijakauman täyttyminen on kiinni yhdestä henkilöstä. Siinä mielessä tavoitteen saavuttaminen näyttää mahdolliselta. Hallituksen kokoonpanoon vaikuttaa kuitenkin aina moni muukin asia kuin jäsenen sukupuoli. Jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten täytyy täydentää toisiaan, ja sopivan ehdokkaan etsimiseen kuluu välillä aikaa”, sanoo Kajala.

Hallituskokoonpanon valmistelutapa ja jossain määrin myös kokoonpanoa valmistelevan toimielimen sukupuolijakauma vaikuttavat hallituksen kokoonpanoon. Naisten keskimääräinen osuus hallituksissa on selvästi suurin silloin, kun ehdotus valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa tai sellaisessa hallituksen nimitysvaliokunnassa, jonka jäsenenä on vähintään yksi nainen.

”Vaikuttaa siltä, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnissa ja hallituksen nimitysvaliokunnissa systemaattiseen rekrytointiprosessiin kiinnitetään lähtökohtaisesti enemmän huomiota. Siitä huolimatta naisten osuus näyttää jäävän alhaisemmaksi silloin, jos hallituksen nimitysvaliokunta koostuu pelkästään miehistä”, Kajala sanoo.

Kajala muistuttaa, että hyviin valmistelukäytäntöihin kuuluu yleensä se, että hallituksen jäsenten osaamistarpeet määritellään etukäteen, ehdokkaita kartoitetaan riittävän laajasti ja eri ehdokkaiden taustoja, osaamista ja ansioita arvioidaan asianmukaisesti ja huolellisesti.

Erot valiokuntien sukupuolijakaumissa edelleen merkittävät

Valtaosa pörssiyhtiöiden hallituksista on perustanut keskuudestaan yhden tai useamman erillisen valiokunnan, kuten tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan tai nimitysvaliokunnan. Valiokuntien jäsenistä naisten osuus on 36 prosenttia. Naisten osuus valiokunnissa vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Tarkastusvaliokunnissa naisten osuus on 45 prosenttia. Palkitsemisvaliokunnissa naisten osuus on 33 prosenttia. 

Hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevissa toimielimissä naisten osuus on sen sijaan edelleen pieni. Naisia on hallitusten nimitysvaliokuntien jäsenistä 19 prosenttia ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien jäsenistä vain 13 prosenttia. Valiokuntien puheenjohtajien sukupuolijakauma on samansuuntainen. 

Kajalan mukaan valiokuntapaikkojen jakaumaan vaikuttaa kunkin hallituksen jäsenen tausta ja kokemus. 

”Naisten osuus eri valiokunnissa on ollut vuodesta toiseen suunnilleen sama. Valiokuntien sukupuolijakaumat heijastavat edelleen sitä tosiasiaa, että naispuolisten hallituksen jäsenten tausta on miehiä useammin tukitoimintojen johdosta eikä toimitusjohtajan tai liiketoimintajohdon tehtävistä. Uskoisin tilanteen kuitenkin vähitellen muuttuvan, kun naisten osuus hallitusten jäsenistä kasvaa”, sanoo Kajala. 

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Joulukuussa 2024 Keskuskauppakamarin lakisääteisiin tehtäviin lisättiin velvollisuus edistää, analysoida, seurata ja tukea sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittymistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tehtävä liittyy pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annettuun direktiiviin (ns. kiintiödirektiivi). Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt myös naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Syksyllä 2025 käynnistyvän 11. mentorointiohjelman myötä ohjelmien yhteenlaskettu osallistujamäärä on jo noin 450 naisjohtajaa.

Voit lukea naisjohtajakatsauksen tästä.