Uusi diagnostinen läpimurto paljastaa, mitkä pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat potilaat voidaan parantaa pelkällä leikkauksella

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat dosentti Sami Ventelän ja professori Jukka Westermarckin johdolla ovat kehittäneet uuden diagnostisen menetelmän, joka voi mullistaa pään ja kaulan levyepiteelisyövän hoidon ohjauksen.

Tuoreessa tutkimuksessa esiteltiin helposti käyttöönotettava immunohistokemiallinen testi LIMA1-alfa-proteiinin tunnistamiseksi, jonka avulla voidaan ennustaa, ketkä potilaat voivat parantua pelkällä leikkauksella – ilman raskaita onkologisia lisähoitoja.

Leikkaus on edelleen keskeinen hoitomuoto kiinteissä syövissä, kuten pään ja kaulan levyepiteelisyövässä. Tähän asti ei kuitenkaan ole ollut käytössä kliinistä menetelmää, jonka avulla voitaisiin tunnistaa ne potilaat, jotka eivät tarvitse säde- tai solunsalpaajahoitoja. Nämä lisähoidot voivat aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia, heikentävät elämänlaatua sekä luovat lisäkustannuksia.

Tutkimuksessa mm. analysoitiin uuden pään ja kaulan levyepiteelisyövän diagnoosin saaneita potilaita kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa osana potilaiden sairauden etenemistä seuraavaa kliinistä tutkimusta. Tulokset osoittivat, että korkea LIMA1-alfa-ilmentymä ennusti heikkoa ennustetta leikkauksen jälkeen, kun taas LIMA1-negatiivisilla potilailla oli erinomainen ennuste ilman lisähoitoja. Huomionarvoista on, että yksikään LIMA1-negatiivinen potilas ei menehtynyt levyepiteelisyöpään kahden vuoden seuranta-aikana.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että LIMA1-alfa -immunohistokemiallinen testi voi toimia luotettavana ja kustannustehokkaana menetelmänä tunnistamaan ne potilaat, jotka voidaan hoitaa pelkällä leikkauksella. Tällainen hoitostrategioiden yksilöllistäminen on puuttunut ja ollut pitkään tarpeen pään ja kaulan syövissä, kertoo dosentti Ventelä.

Tutkijat käyttivät LIMA1-varianteille spesifisiä vasta-aineita ja vahvistivat löydökset useissa kliinisissä aineistoissa, mukaan lukien retrospektiiviset väestövalidoidut kudosmikroarrayt sekä kaksi itsenäistä prospektiivista potilaskohorttia. LIMA1-alfa oli ainoa biomarkkeri, joka merkittävästi ennusti huonompaa hoitotulosta kirurgisesti hoidetuilla potilailla.

Laboratoriotutkimukset osoittivat lisäksi, että korkea LIMA1-ilmentymä edistää epiteelisolujen muuttumista liikkuviksi ja invasiivisemmiksi mesenkymaalisoluiksi ja sitä kautta lisää syöpäsolujen kykyä levitä ja muodostaa etäpesäkkeitä – tarjoten biologisen selityksen sen yhteydelle huonoon ennusteeseen.

Tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevat biomarkkerit pään ja kaulan levyepiteelisyövässä rajoittuvat p16- ja PD-L1-merkkiaineisiin, joilla on tunnettuja rajoitteita etenkin varhaisvaiheen sairauksissa. Uusi LIMA1-alfa-testi edustaa ensimmäistä kliinisesti käyttökelpoista biomarkkeria, jonka avulla voidaan tunnistaa potilaat, jotka voitaisiin hoitaa pelkällä leikkauksella.

– Uskomme, että tämä voi merkitä käännekohtaa pään ja kaulan syövän yksilöllisessä hoidossa. Tavoitteenamme on, että LIMA1-testaus otetaan osaksi rutiinidiagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua kaikille pään ja kaulan levyepiteelisyöpää sairastaville potilaille, toteaa dosentti Ventelä.

Tutkimus luo vahvan perustan pään ja kaulan levyepiteelisyövän potilaille tarjottaville vähemmän kuormittaville ja kohdennetummille hoitostrategioille. Turun yliopisto on hakenut löydöksille patenttisuojaa, ja niiden pohjalta on perustettu syöpädiagnostiikan start up -yritys Thestra Oy, joka pyrkii tuomaan testin EPLINEx®-tuotemerkillä potilaskäyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Alkuperäistutkimusta ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö, Syöpäsäätiöt, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Business Finland.

Tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Embo Molecular Medicine -lehdessä 17.7.2025.