Vahvemman Euroopan kunnianhimoinen budjetti 2028–2034
Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksensa EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kunnianhimoisen ja dynaamisen budjetin koko on lähes 2 biljoonaa euroa, mikä vastaa 1,26:ta prosenttia vuosien 2028–2034 keskimääräisestä bruttokansantulosta EU:ssa.
Eurooppaa koettelevat moninaiset haasteet, jotka liittyvät esimerkiksi turvallisuuteen, puolustukseen, kilpailukykyyn, muuttoliikkeeseen, energiaan ja ilmastokestävyyteen. Haasteet eivät ole tilapäisiä, vaan heijastavat systeemisiä geopoliittisia ja taloudellisia muutoksia. Tämän vuoksi niihin on reagoitava päättäväisillä pitkän aikavälin toimilla.
Komissio ehdottaakin, että EU:n budjetti uudistetaan perusteellisesti, jotta se on virtaviivaisempi, joustavampi ja vaikuttavampi.
Tähän maailmantilanteeseen sopiva EU:n budjetti edellyttää uudistettuja ja vakaita tulonlähteitä. Tämän vuoksi komissio ehdottaa myös uusia omia varoja ja mukautuksia nykyisiin varoihin. Tämä helpottaa jäsenmaiden budjetteihin kohdistuvia paineita ja tuottaa 58,5 miljardia euroa vuodessa.
Uuden monivuotisen rahoituskehyksen keskeiset osat
- Lisätään budjetin joustavuutta, jotta Eurooppa voi toimia ja reagoida nopeasti.
- Tehdään EU:n rahoitusohjelmista yksinkertaisempia, tehostetumpia ja yhdenmukaisempia.
- Räätälöidään budjetti paikallisiin tarpeisiin investointeihin ja uudistuksiin perustuvien kansallisten ja alueellisten kumppanuusohjelmien avulla.
- Parannetaan kilpailukykyä, jotta Eurooppa voi turvata toimitusketjut, tehostaa innovointia ja olla puhtaan ja älykkään teknologian kärkimaanosa.
- Luodaan tasapainoinen uusien omien varojen paketti, jolla varmistetaan riittävät tulot EU:n prioriteetteja varten ja minimoidaan jäsenmaiden julkiseen talouteen kohdistuvat paineet.
Investoidaan ihmisiin, jäsenvaltioihin ja alueisiin
Uudessa pitkän aikavälin budjetissa jäsenmaiden ja alueiden toteuttama EU-rahoitus yhdistetään yhteen yhtenäiseen strategiaan, jonka ytimessä on koheesio- ja maatalouspolitiikka. Strategia pannaan täytäntöön kansallisten ja alueellisten kumppanuusohjelmien avulla.
Ohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä komission, jäsenmaiden, alueiden, paikallisyhteisöjen ja kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kesken. Kukin jäsenmaa voi saada saman verran rahoitusta kuin nykyäänkin.
Viljelijöille ja kalastajille myönnettävä tulotuki korvamerkitään erikseen. Tähän kuuluvat ympäristötoimenpiteet, maatiloilla tehtävät investoinnit, nuorten viljelijöiden tukeminen ja riskinhallintavälineet.
Uusilla kumppanuusohjelmilla luodaan laadukkaita työpaikkoja, kehitetään osaamista ja tuetaan sosiaalista osallisuutta kaikissa jäsenmaissa, kaikilla alueilla ja kaikilla aloilla.
Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ei tingitä. Ehdollisuusasetus suojaa edelleen koko EU:n budjettia oikeusvaltioperiaatteen rikkomiselta. Kansallisiin ja alueellisiin kumppanuusohjelmiin sisällytetään lisätakeita sen varmistamiseksi, että jäsenmaat noudattavat oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuskirjaa.
Edistetään koulutusta ja demokraattisia arvoja
Osaamiseen tehtävien investointien lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta EU:n opiskelijoita ja työntekijöitä voidaan auttaa hyödyntämään mahdollisuuksia. Vahvistettu Erasmus+ -ohjelma on osaamisunionin selkäranka. Vahvalla AgoraEU-ohjelmalla edistetään yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta, ja tuetaan Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, audiovisuaalialaa ja luovia aloja, tiedotusvälineiden vapautta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista.
Edistetään vaurautta kilpailukyvyn, tutkimuksen ja innovoinnin avulla
Uudesta 409 miljardin euron Euroopan kilpailukykyrahastosta investoidaan strategisiin teknologioihin, mikä hyödyttää koko sisämarkkinoita, Lettan ja Draghin raporttien suositusten mukaisesti. Rahastosta tuetaan neljää alaa:
- puhdas siirtymä ja hiilestä irtautuminen
- digitaalinen siirtymä
- terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous
- puolustus ja avaruus.
EU:n tutkimuskehys, mukaan luettuna 175 miljardin euron arvoinen Horisontti Eurooppa -lippulaivahanke, jatkaa innovoinnin rahoittamista tiiviissä yhteydessä Euroopan kilpailukykyrahastoon.
Suojellaan ihmisiä sekä kasvatetaan varautumista ja resilienssiä
Komissio ehdottaa uutta kriisimekanismia, josta voidaan antaa jäsenmaille lähes 400 miljardin euron edestä lainoja. Kriisimekanismi aktivoitaisiin silloin, jos unioniin kohdistuu vakavia kriisejä. Kansallisilla ja alueellisilla kumppanuuksilla tuetaan investointeja ja uudistuksia kaikilla varautumisen ja kriisinhallinnan aloilla. Maataloutta koskevalla varauksella tuetaan viljelijöitä ja vakautetaan markkinoita tarvittaessa.
Euroopan kilpailukykyrahasto parantaa myös EU:n valmiutta ja strategista riippumattomuutta keskeisillä aloilla ja keskeisissä teknologioissa kehittämällä teollisia valmiuksia ja rahoittamalla huipputeknologiaa.
Suojataan Eurooppaa
Pitkän aikavälin talousarvio auttaa rakentamaan Euroopan puolustusunionin, joka voi suojautua ja toimia nopeasti aina tarvittaessa. Euroopan kilpailukykyrahaston puolustus- ja avaruusosiosta osoitetaan 131 miljardia euroa puolustus-, turvallisuus- ja avaruusinvestointien tukemiseen, mikä on viisi kertaa enemmän rahoitusta EU:n tasolla edelliseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna. Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden osa-alue kymmenkertaistuu. Energiavarmuuden parantamiseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetään rahoitusta rajatylittäville energia- ja liikennehankkeille.
Kumppanuuksilla vahvempi Eurooppa maailmannäyttämöllä
Jotta ulkoisen toiminnan rahoitusta voidaan yksinkertaistaa, Globaali Eurooppa – jonka osuus budjetista on 200 miljardia euroa – maksimoi käytännön vaikutukset ja parantaa EU:n ulkoisen toiminnan näkyvyyttä kumppanimaissa.
EU jatkaa horjumatonta tukeaan Ukrainalle ja varaa budjetista 100 miljardia euroa Ukrainan tukemiseen vuosina 2028–2034.
Seuraavaksi
Jäsenmaat keskustelevat neuvostossa EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarviota ja tulojärjestelmää koskevasta päätöksestä. Monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä ja sitä edeltävää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Jotkin tulopuolen osatekijät (erityisesti uudet omat varat) edellyttävät neuvoston yksimielisyyttä ja jäsenmaiden hyväksyntää niiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_25_1847
Yhteyshenkilöt
Ismo UlvilaTiedotuspäällikkö
Puh:050 541 1122ismo.ulvila@ec.europa.euMarjut LeskinenTalouspoliittinen neuvonantaja
Puh:050 501 8321marjut.leskinen@ec.europa.euMikko Vähä-SipiläTalouspoliittinen neuvonantaja
Puh:044 902 3382mikko.vaha-sipila@ec.europa.euEuroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan komission Suomen-edustuston tehtävänä on:
- Tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa.
- Tarjota suomalaisille tiedotusvälineille ja suoraan kansalaisille tietoa EU:n toimista ja päätöksistä
toimia EU-komission edustajana Suomessa.
- Raportoida komissiolle tärkeistä poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.
Euroopan komission Suomen-edustuston kotisivu: https://finland.representation.ec.europa.eu/index_fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Euroopan komission Suomen-edustusto
Uttalande av ordförande Ursula von der Leyen vid mötet med Finlands statsminister Orpo29.8.2025 22:24:56 EEST | Pressmeddelande
Tack för ditt varma välkomnande till Helsingfors och för besöket på kustbevakningsfartyget Turva. Detta fartyg är en kraftfull symbol för Finlands beredskap – och som du sa är ni förberedda, redo att avvärja hot och försvara europeiska intressen till havs. Finland har alltid levt nära en farlig och oberäknelig granne. Putin har inte förändrats – han är ett rovdjur. Jag blev imponerande när jag hörde att er gräns mot Ryssland är 1 300 km lång. Men jag vill försäkra er och Finland om att det inte bara är Finlands, utan också hela Europas gräns. Och därmed är det vårt gemensamma ansvar att försvara den. Därför tredubblar vi investeringarna i migration och gränsförvaltning i vårt förslag till EU:s nästa moderna budget. Medlemsländer med en direkt gräns till Ryssland och Belarus kommer att få ytterligare finansiering via EU:s fonder. Det är också viktigt att investera i gränsregionerna för att stödja försörjningstryggheten. Jag vill också påminna om att sammanhållningspolitiken även i forts
Puheenjohtaja von der Leyenin lausunto Suomen pääministeri Orpon tapaamisessa29.8.2025 22:24:56 EEST | Tiedote
Kiitos lämpimästä vastaanotosta Helsinkiin sekä vartiolaiva Turvan esittelystä. Laiva symboloi voimakkaasti Suomen varautumista – kuten juuri sanoitte, Suomi on varautunut, valmis torjumaan uhkia ja puolustamaan Euroopan etuja merellä. Suomella on aina ollut naapurinaan vaarallinen ja ennakoimaton maa. Putin ei ole muuttunut, hän on edelleen saalistaja. Olin vaikuttunut kuullessani, että Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus on 1 300 kilometriä. Haluan kuitenkin vakuuttaa suomalaisille, ettei kyseessä ole ainoastaan Suomen raja vaan se on selkeästi myös Euroopan raja. Sellaisena sen puolustaminen on yhteinen tehtävämme. Siksi investoinnit muuttoliikkeen hallintaan ja rajaturvallisuuteen kolminkertaistetaan ehdotuksessamme EU:n seuraavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi. Jäsenvaltiot, joilla on yhteistä rajaa Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa, saavat lisärahoitusta EU:lta. Tällä voidaan myös tukea elinkeinoja rajaseuduilla, joihin investoiminen on hyvin tärkeää. Haluan myös muistuttaa,
Ursula von der Leyen reser till EU:s länder i frontlinjen för att stärka solidariteten och försvaret28.8.2025 13:46:35 EEST | Pressmeddelande
I morgon inleder EU-kommissionens ordförande Ursula von der Leyen sin rundresa till Lettland, Finland, Estland, Polen, Litauen, Bulgarien och Rumänien.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee EU:n etulinjan valtioissa: aiheena solidaarisuus ja puolustus28.8.2025 13:46:35 EEST | Tiedote
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aloittaa huomenna matkansa Latviaan, Suomeen, Viroon, Puolaan, Liettuaan, Bulgariaan ja Romaniaan. Vierailullaan hän korostaa, että EU tukee Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa rajan jakavia jäsenmaita. Erityisenä keskustelun aiheena on Euroopan turvallisuus ja puolustus.
Euroopan komissio mukana Turun Eurooppa-foorumissa 27.–29.8.202514.8.2025 09:29:48 EEST | Tiedote
Eurooppa-foorumin 2025 teemana on “Maailma muuttuu – miten Eurooppa vastaa?” ja keskusteluissa pureudutaan muun muassa turvallisuuteen, kestävyyteen, EU:n kilpailukykyyn ja Suomen 30-vuotiseen EU-jäsenyyteen. Näitä teemoja käsitellään myös Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämissä keskusteluissa. Eurooppa-foorumin tapahtumapaikkana on tänäkin vuonna Turun kaupunginteatteri.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme