Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n rahoitus 2028 - 2034: Euroopan on priorisoitava kasvua ja turvallisuutta

16.7.2025 19:23:48 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan.  

Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). 

EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus.  Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”

Euroopan tulevaisuus ratkaistaan Ukrainassa, korostaa Häkämies:

”Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Meidän on myös varauduttava edistämään Ukrainan EU-jäsenyyttä.”

Rahoituksen saaminen pitää ratkaista hankkeiden aidon kilpailun perusteella

Kasvun näkökulmasta paras vaihtoehto on, jos mahdollisimman suuri osa EU-rahoituksesta jaetaan kilpailullisesti eli niille investointihankkeille, jotka ovat kansainvälisesti korkeatasoisimpia ja joilla on parhaat menestymisen edellytykset. Heikkotasoista toimintaa ei tule pönkittää EU-rahalla. 

Häkämiehen mukaan on vakavasti mietittävä, voidaanko EU-rahoitusta jatkossa myöntää entiseen malliin jäsenmaille, jotka toimivat EU:n yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti. EK pitääkin erittäin tärkeänä, että EU-rahoituksen ehdollisuutta vahvistetaan ja varojen käytön valvontaa tehostetaan.

Hyvä, että komission ehdotuksessa kiinnitetään hyökkäyssodasta kärsineiden alueiden asemaan huomiota. Jatkoneuvotteluissa on tärkeä varmistaa, että ratkaisu on sellainen, josta Suomi pystyy aidosti hyötymään.

Yritykset tarvitsevat kasvun kannusteita, ei lisäveroja

Komissio esittää budjetin rahoittamiseksi myös uutta yritysmaksua (CORE). Se tuntuu askeleelta väärään suuntaan, arvioi Häkämies:

”Euroopan kasvun kannalta yritykset ovat avainasemassa. Pitäisi ennemminkin kehittää kannustimia kasvulle ja innovaatioille, eikä heikentää unionin kilpailukykyä uusien verojen muodossa. EK:ssa olemme pikemminkin olleet huolissamme Euroopan kärsimästä investointivajeesta, ja olemme esittäneet niiden vauhdittamiseksi lisää EU-tason rahoitusta. Vaarana on myös, että omien ponnistelujensa ansiosta menestyneet yritykset joutuvat rahoittamaan koheesiomaiden tarpeita”.

Suomen maksuosuuden on oltava reilu suhteessa verrokkimaihin

Ehdotettu uusi rahoituskehys olisi kooltaan merkittävästi nykyistä suurempi. Yksi tulevien neuvottelujen keskeisistä kysymyksistä onkin, miten EU:n kasvavat menot tulisi rahoittaa. EK:n mielestä ensisijaisin kysymys on kuitenkin se, mihin varoja käytetään ja millaista lisäarvoa ne tuottavat.

Lisärahoitustarpeet tulisi kattaa ensisijaisesti uudelleenkohdentamalla olemassa olevia resursseja, kehittämällä EU:n omia varoja tai lisäämällä jäsenmaiden maksuosuuksia. Suomen maksuosuuden pitää kuitenkin olla jatkossakin reilu suhteessa verrokkimaihin. Yhteisvelkaa tulisi käyttää vain viimesijaisena keinona – esimerkiksi Ukrainan tukemiseen sekä turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin.

Suomen osalta erityisiä intressejä liittyy myös Suomen saavutettavuuteen ja itäisten raja-alueidemme elinvoimaisuuteen, ovathan ne kärsineet merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan seurauksista. Siksi on myönteistä, että sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on esitetty jopa kymmenkertaistettavaksi. Suomen mahdollisuuksia hyödyntää EU-rahoitusta on jatkoneuvotteluissa tärkeä edistää.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnän kautta (tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)
EU-asioista vastaava johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527
etunimi.sukunimi@ek.fi

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Omistajanvaihdoksen tehneet yritykset kasvavat tutkitusti verrokkeja nopeammin – yrityksen jatkaja löytyy yllättävän usein omasta henkilöstöstä5.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote

Yrityskauppa tai omistajaperheen sukupolvenvaihdos lisää yritysten kasvulukuja. Viisi vuotta omistajanvaihdoksen jälkeen yritysten liikevaihto oli 15 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia suurempi kuin verrokkiyrityksissä. Yrityskaupan myötä yrittäjiksi ryhtyneistä henkilöistä lähes puolet oli aiemmin työskennellyt ostamassaan yrityksessä. EK:n omistajanvaihdostutkimus koostuu kolmen eri tutkimusryhmän selvityksistä (ks. tiivistelmä tiedotteen perässä). Omistajanvaihdoksen eli yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tehneet yritykset ovat kasvaneet muita vertailukelpoisia yrityksiä nopeammin, selviää Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tekemästä tilastovertailusta. Viiden vuoden jälkeen niiden liikevaihto on noin 15 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia suurempi kuin verrokkiryhmään kuuluneilla yrityksillä. Peräti 47 prosenttia yrityskaupan myötä yrittäjiksi ryhtyneistä henkilöistä oli aiemmin työskennellyt ostamassaan yrityksessä. Valtaosa näistä jatkajista piti omistajanvaihd

Sähköistyminen nousee YK:n ilmastokokouksen neuvottelupöytiin – EK kannattaa 35 prosentin tavoitetta sähkön osuudelle4.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto peräänkuuluttaa YK:n COP31-ilmastokokoukselta konkreettista suuntaa fossiilisten polttoaineiden alasajoon. EK kannattaa kokouspöytiin esitettyä tavoitetta, että sähkön osuutta energian maailmanlaajuisesta loppukulutuksesta kasvatettaisiin 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen on paikan päällä Turkissa 10.–12.11. ja johtava asiantuntija Janne Peljo 9.–15.11. YK:n ilmastokokous pidetään Turkin Antalyassa 9.–20.11.2026. EK pitää tärkeänä, että COP31 vahvistaa maailman maiden sitoutumista konkreettisiin ja uskottaviin päästövähennyksiin, erityisesti geopoliittisesti haastavana aikana. "Ilmastopolitiikan huomio pitää saada tavoitteiden toimeenpanoon ja se ratkaistaan investointien kautta. Yrityksillä on jo valtavasti päästövähennyksiä tuottavia teknologioita ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto edellyttää investointimyönteistä politiikkaa, toimivia markkinoita ja riittävää rahoitusta. Ilmastopolitiikka on siis nähtäv

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye