Vihreiden mepit Niinistö ja Ohisalo: EU-budjetin vastattava EU:n keskeisiin painopisteisiin

“Komissaari Serafin ei esittelyssään europarlamentille maininnut kertaakaan sanoja ilmasto tai luonto. Herää kysymys, miten käsillämme oleviin ekokriiseihin tarkalleen vastataan. EU-budjetissa olisi tärkeää vahvistaa ennallistamisen ja luonnonsuojelun rahoitusta. Vihreät ovat johdonmukaisesti vaatineet kohdennettua ennallistamisrahoitusta, jotta EU voi täyttää kansainväliset sitoumuksensa luontokadon pysäyttämiseksi. On lisäksi ratkaisevan tärkeää, että EU:n monivuotinen rahoituskehys viitoittaa tietä kaikkien fossiilisten polttoaineiden ja ympäristölle haitallisten tukien asteittaiselle alasajolle. Tämä on ollut Vihreiden selkeä ja pitkäaikainen tavoite, jonka saimme läpi jo parlamentin oma-aloitemietinnössä monivuotisen rahoituskehyksen suunnasta,” Maria Ohisalo sanoo. 

“EU:n budjetin on kyettävä yhdistämään ilmastokriisin ratkaiseminen, taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen ja turvallisuuden rakentaminen. Siksi on tärkeää, että budjetista 35 % on läpäisyperiaatteella ohjattu luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisuun. Samalla fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo yhdistettynä puhtaisiin energiainvestointeihin vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja riippumattomuutta autoritäärisistä maista. Huolenaiheena kuitenkin ovat panostukset tutkimukseen, jotka jäävät komission esityksessä epämääräiseksi osaksi kilpailukykyrahastoa. Ilman vahvaa ja riippumatonta tutkimusrahoitusta Eurooppa ei pärjää globaalissa kilpailussa”, Ville Niinistö korostaa.

Vihreät mepit näkevät, että EU:n budjetin kasvattaminen on myrskyisessä maailmantilanteessa perusteltua. Samalla kuitenkin komission esitys EU:n uusista omista varoista jäi köykäiseksi ja monia mahdollisuuksia laajentaa rahoituspohjaa jätettiin käyttämättä, kuten esimerkiksi lentovero ja digipalveluvero teknologiajäteille. Vihreät mepit korostavat, että rahastot kriisitilanteita varten ja tueksi Ukrainalle tulee käsitellä varsinaisesta rahoituskehyksestä erillisinä kysymyksiä, sillä niiden käsittely tässä yhteydessä nostaa keinotekoisesti rahoituskehyksen kokoa.

“Jos haluamme, että ihmisten luottamus tähän yhteiseen Eurooppa-projektiin säilyy, meidän on pystyttävä panostamaan ihmisten arjessa näkyviin asioihin, kuten asumiseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin laajemmin. Tämä vaatii sekä priorisointia että uskottavia keinoja rahoituspohjan laajentamiseksi,” Ohisalo sanoo.