Syntyvyys yhä historiallisen matalaa – väestönkasvu keskittyy Uudellemaalle
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 22 341 lasta, eli 413 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väkiluku kasvoi 8 801 hengellä. Väestönkasvu perustui pitkään jatkuneen trendin mukaisesti muuttovoittoon ulkomailta.
Suomen syntyvyys on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2024-kesäkuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, eli 0,01 korkeampi kuin vuoden 2024 aikana. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta.
”Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Koronavuosina 2020 ja 2021 nähtiin pientä elpymistä, mutta sen jälkeen suunta kääntyi jälleen laskuun. Nyt kehitys vaikuttaa tasaantuneen, vaikka taso on edelleen historiallisen matala”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.
Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa lasten määrää, jonka nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla ja nainen eläisi koko hedelmällisen ikänsä.
”Syntyvyyden tarkastelussa tulisi käyttää nimenomaan kokonaishedelmällisyyslukua. Syntyneiden määrä kuvaa sitä, kuinka monta lasta Suomessa on syntynyt, eikä se huomioi synnytysikäisten naisten määrää. Syntyvyysluvut, kuten kokonaishedelmällisyysluku, taas huomioivat sen, kuinka paljon lapsia syntyy suhteessa synnytysikäisiin naisiin”, Toivola sanoo.
Väestönkasvussa suuria alueellisia eroja
Suomen väkiluku kesäkuun 2025 lopussa oli 5 644 772. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla (11 648 henkeä) ja Pirkanmaalla (1 351 henkeä). Väkilukuun suhteutettuna väkiluku kasvoi sekin eniten Uudellamaalla (6,5 ‰) ja toiseksi nopeimmin Ahvenanmaalla (5,2 ‰). Alueelliset väkiluvut perustuvat väestön ennakkotilaston 2. vuosineljänneksen julkistukseen.
Suurinta väestötappio kuluneen vuoden aikana on ollut Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Karjala menetti tammi-kesäkuun aikana 767 asukasta ja Etelä-Karjala 689 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna väkiluku laski myös eniten näissä maakunnissa.
Uusimaa houkutteli alkuvuonna eniten muuttajia muista maakunnista. Maakuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena alueen väkiluku kasvoi 4 778 hengellä, mikä oli myös suhteellisesti suurin kasvu koko maassa (2,7 ‰ väestöstä).
"Merkittävimmän kuntien välisen muuttovoiton sai Helsinki. Kaupunkiin muutti 2 747 henkeä, kun viime vuonna vastaava määrä oli 1 767”, kertoo yliaktuaari Joni Rantakari.
Maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän
Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna ulkomailta saadun muuttovoiton ansiosta, vaikka maahanmuuton määrä vähentyi. Tammi-kesäkuussa Suomeen muutti 20 916 henkilöä, eli 7 310 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 6 442 henkilöä, 1 020 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat väestön ennakkotilaston kesäkuun tietoihin.
Suurin pudotus tapahtui Ukrainan kansalaisten maahanmuuttojen määrässä. Siitä huolimatta ukrainalaiset muodostivat edelleen suurimman osuuden, noin reilun viidenneksen kaikista maahan muuttaneista tammi-kesäkuussa.
Maahanmuuttajien joukossa toiseksi eniten oli Suomen kansalaisia (15 %) ja kolmanneksi eniten Filippiinien kansalaisia (6 %). Verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen ovat eniten lisääntyneet Sri Lankan kansalaisten maahanmuutot.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Työttömyyden nousu jatkui edelleen kesäkuussa – etenkin nuorten tilanne vaikea22.7.2025 08:02:29 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 51 000 enemmän. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi erityisen paljon, mikä kertoo muun muassa vaisusta kesätyötarjonnasta.
Vapaarahoitteiset vuokrat laskussa pääkaupunkiseudulla – asiantuntija kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi17.7.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %. Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 %).
Inflaatio hidastui yhä kesäkuussa – terveyspalveluiden ja lääkkeiden hinnat nousussa14.7.2025 08:02:08 EEST | Tiedote
Inflaatio oli kesäkuussa 0,2 % kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun se toukokuussa oli 0,5 %.Eniten hinnat nousivat edeltävien kuukausien tapaan luokassa terveys, 7,3 %.
Tutkimus: Ansiotulojen verovähennykset pienentävät tuloeroja8.7.2025 08:41:15 EEST | Tiedote
Ansiotulojen verovähennykset tasaavat tulonjakoa ja lisäävät verotuksen progressiivisuutta Suomessa, vaikka esimerkiksi kotitalousvähennyksestä hyötyvätkin eniten suurituloiset. Asiaa tutkittiin ensimmäistä kertaa tarkalla rekisteriaineistolla.
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme