Hämeen vesistöissä vedenkorkeudet pääasiassa lähellä normaalia – vesien lämpötilat tavallista korkeammat

Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä totutuissa lukemissa

Runsaat sateet nostivat tulvattoman kevään jäljiltä mataliksi jääneet järvien vedenkorkeudet monin paikoin lähelle vuodenajan keskimääräisiä korkeuksia. Joissain järvissä, kuten säännöstellyissä järvissä, vedenkorkeus oli lähellä tavanomaista sateiden alkaessa, ja niissä vedenkorkeus nousi tavanomaista korkeammalle. Korkeita lukemia havaittiin esimerkiksi Lammin Pääjärvellä (vesi.fi), Orimattilan Mallusjärvellä (vesi.fi) ja Artjärven Pyhäjärvellä (vesi.fi). Orimattilan järvissä vedenkorkeus on edelleen poikkeuksellisen korkea.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) ja sen alapuolisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat vuodenajalle tavanomaisella korkeudella. Muuten Päijät-Hämeen etelä- ja keskiosien järvissä on havaittu korkeampia vedenkorkeuksia. Vesijärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 15 senttimetriä ja Ala-Rievelin (vesi.fi) noin 20 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus nousi sateiden myötä tavanomaista korkeammalle, mutta nyt tilanne on lähellä vuodenajan keskiarvoa. Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä, kuten Hauhon reitin järvissä (vesi.fi) ja Liesjärvessä (vesi.fi) vedenkorkeus nousi sateiden myötä poikkeuksellisen matalista korkeuksista totuttuihin korkeuksiin.

Uimavedet lämpimiä

Tällä hetkellä kaikkien valtakunnallisessa pintavesien lämpötilaseurannassa mukana olevien hämäläisjärvien vesi on 22–25-asteista, eli jopa neljä astetta lämpimämpää kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Esimerkiksi 23.7.2025 Lammin Pääjärven veden lämpötila oli 24 astetta, Hartolan Jääsjärven 24,5 ja Heinolan Ala-Rievelin vesi 22 astetta.

Pitkään jatkuva lämmin jakso vesistöissä voi vaikuttaa sinilevän lisäksi myös happipitoisuuteen etenkin voimakkaasti kerrostuneissa järvissä. Pintavesien lämpötilojen ennustetaan laskevan asteen tai pari hellejakson jälkeen.

Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata ympäristo.fi-verkkopalvelussa.

Lämpö lisää sinileväkukintoja

Lämmin sää ja pidemmälle etenevä kesä tarjoaa sinilevälle paremmat kasvuolosuhteet, ja massaesiintymiä saattaa alkaa näkyä enemmän Hämeessäkin. Toistaiseksi sinilevähavaintoja on raportoitu Hämeen alueella vain muutamia.

Tietoa sinilevähavainnoista löytyy Järvi-meriwikistä täältä (jarviwiki.fi). Järvi-meriwikiin voi Havaintolähetin (jarviwiki.fi) avulla tallentaa omia levähavaintoja. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Tilanne rannassa voi muuttua nopeastikin sää- ja tuuliolojen muuttuessa.

Pohjavesitilanne on Hämeessä kohtuullisen hyvä

Hämeessä pohjavedenpinnat laskivat huhtikuusta kesäkuun loppupuolelle saakka. Kesäkuun sateet nostivat monin paikoin pohjavedenpinnat ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolelle. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat nousivat kolmessa viikossa yli 20 senttimetriä. Viime päivinä pohjaveden pinnat ovat paikoin jo lähteneet laskuun, mutta pohjavesitilanne näyttää vielä kohtuullisen hyvältä.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

• https://www.vesi.fi/vesitilanne
• https://www.vesi.fi/karttapalvelu
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
• https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm