Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.

Viabundus on pysyväksi tarkoitettu, mutta jatkuvan kehitystyön ja täydennysten alainen tietokanta. Suomen alueella tietokanta kattaa tällä hetkellä maakuntia yhdistävät yleiset maantiet sekä tärkeimmät talvitiet.
– Tietokannan avulla voi tutkia liikkumista ja logistiikkaa esimodernin Suomen alueella. Se soveltuu myös historia-alojen ja kulttuuriperinnön ammattilaisten työkaluksi sekä kaikkien historiasta kiinnostuneiden käyttöön, Tampereen yliopiston tutkija Jenni Lares kertoo.
Etappipaikat sisältävät tietoa esimerkiksi postitaloista ja markkinapaikoista sekä tielläliikkujien palveluista, kuten majataloista.
Reittiopas kertoo matka-ajat pisteestä pisteeseen eri liikkumismuodoilla sekä matkantekoon tarvittavan ajan. Markkinakalenteri esittää ensi kertaa kootusti tietoa Suomen alueen markkinoista.
Suomen- ja englanninkieliset kuvailutekstit sekä lähdeviitteet avaavat esimodernin liikkumisen käytäntöjä ja johdattavat aihetta käsittelevän tutkimuksen pariin.
Suomen tiedot nyt osana eurooppalaista tietokantaa
Eurooppalaisen Viabundus-hankkeen tavoitteena on tuottaa avoin paikkatietokanta ja siihen perustuva digitaalinen kartta koko Alppien pohjoispuolisen Euroopan liikenneverkostosta ja siihen liittyvistä järjestelmistä (matkailijoiden palvelut, markkinapaikat ja -ajat, tullit yms.). Tietokannan ensimmäinen versio julkaistiin huhtikuussa 2021, ja tietokantaa on sittemmin täydennetty Alankomaiden, Tanskan, Puolan, Baltian ja nyt Suomen aineistoilla.
Viabundus-kartta on avoimesti saatavilla ja vapaasti käytettävissä selaimella. Kartta, tietokanta ja dokumentaatio (myös suomeksi) ovat selailtavissa ja ladattavissa hankkeen kotisivuilta.
Koneen säätiön rahoittamaa suomalaista tutkimushanketta johti FT, dosentti Tapio Salminen (Tampereen yliopisto), ja sen tutkijoina toimivat FT Jenni Lares (Tampereen yliopisto) sekä FM, väitöskirjatutkija Katrina Virtanen (Turun yliopisto). Hanketta koordinoi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Triviumista (Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies), Turun yliopiston Maisemantutkimuksen oppiaineesta (Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma, Pori) sekä Postimuseosta (Tampere).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Jenni Lares, jenni.lares@tuni.fi
Dosentti Tapio Salminen, tapio.t.salminen@tuni.fi
Yhteydenotot Suomen osuudesta: viabundus.suomi@lists.tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme