Skanssin biodiversiteettipuistosta löytyi Suomesta aiemmin tuntematon hyönteisryhmä

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet tuntemattoman luonnon monimuotoisuuden ja luonnon köyhtymisen tutkimukseen. He nimeävät vuosittain esimerkiksi kymmeniä tieteelle tuntemattomia eliölajeja eri puolilta maapalloa. Yksikön tutkijat selvittävät aktiivisesti myös Suomen eliölajistoa esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella. Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kenttätutkimuksia tehdään tällä hetkellä esimerkiksi Turkuun kuuluvassa Skanssin biodiversiteettipuistossa. 

Skanssin biodiversiteettipuisto on ensimmäinen laatuaan koko Euroopassa. Se eroaa perinteisistä luonnonsuojelualueista siten, että siellä luontoa ei vain suojella vaan sen monimuotoisuutta myös lisätään aktiivisesti. Puiston perustaminen vahvistaa pitkällä tähtäimellä alueen luontoarvoja ja siitä kehitetään myös kaupunkilaisille ja Turussa vieraileville houkuttelevaa oleskelualuetta, jossa luonnosta voi oppia. Skanssin biodiversiteettipuistossa tutkijoilla on hyvä mahdollisuus selvittää kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuutta ja sen hyötyjä.

– Uusi tutkimuksemme osoittaa, että myös kaupunkiluonnossa elää harvinaisia, uhanalaisia tai Suomesta aiemmin tuntemattomia eliölajeja. Ne löytyvät usein perusteellisten biodiversiteettitutkimusten aikana, väitöskirjatutkija Emil M. Österman Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoo. 

Suomeen levittäytyy koko ajan uusia eteläisiä hyönteislajeja

Biodiversiteettipuistosta löytynyt Brachycyrtus ornatus -laji luokitellaan ahmaspistiäisten heimoon Ichneumonidae, johon kuuluvia lajeja on löytynyt Suomesta yli 2800. Alaheimolla ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Ahmaspistiäiset ovat toisten hyönteis- tai hämähäkkilajien loisia, eli niin sanottuja parasitoideja. Brachycyrtinae-pistiäisten biologiasta tiedetään vielä vähän, mutta niiden tiedetään loisivan ainakin harsokorentojen koteloissa. 

– Suomesta aiemmin tuntemattoman pistiäisalaheimon löytyminen on harvinaista. Suomen ahmaspistiäislajisto tunnetaan kansainvälisesti arvioiden hyvin, vaikka uutta tietoa tuleekin jatkuvasti. Osasimme odottaa Brachycyrtus ornatus -lajia löydettäväksi Suomesta, sillä se raportoitiin Ruotsista 14 vuotta sitten. Laji on vähitellen levittäytynyt pohjoisen suuntaan, mikä johtuu mahdollisesti ilmastonmuutoksesta. Nyt tehty havainto on maailman pohjoisin. Suomenkin eliölajistoon tulee koko ajan uusia eteläisiä lajeja, jotka eivät ole aiemmin selviytyneet pohjolan kylmissä olosuhteissa, professori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoo. 

Hyönteistutkimukset jatkuvat biodiversiteettipuistossa

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön hyönteistutkijat jatkavat Skanssin biodiversiteettipuiston hyönteislajiston selvittämistä. Puisto tarjoaa tutkijoille hyvän mahdollisuuden selvittää eliölajiston muutosta alueella, jonka luontoarvoja pyritään aktiivisesti vahvistamaan tulevien vuosien aikana. 

– Toivomme, että nyt raportoitu mielenkiintoinen lajilöytö innostaa turkulaisia ja kaupungissa vierailevia tarkkailemaan Skanssin biodiversiteettipuiston luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkialueillakin elää usein monimuotoinen eliölajisto, jonka seuraaminen on loppumaton innostuksen lähde, Österman ja Sääksjärvi iloitsevat. 

Skanssin biodiversiteettipuisto on osa Urban Biodiversity Parks -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin European Urban Initiative – Innovative Actions (EUI-IA) -rahoitusohjelmasta.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin ja on vapaasti luettavissa kansainvälisessä Biodiversity Data Journal -tiedelehdessä.