Alkuvuonna 2025 mökkilainoja nostettiin vuodentakaista enemmän
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2025 uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja 100 milj. euron edestä, mikä on 27 % enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Mökkilainoja nostettiin alkuvuoden jokaisena kuukautena enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Mökkilainojen kysyntä on yleensä vilkkaimmillaan touko-syyskuussa[1], ja tyypillisesti kesäkuu on kaikista vilkkain nostokuukausi. Pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 mökkilainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon.
Uusien nostettujen mökkilainojen keskikorko laski hieman toukokuusta ja oli kesäkuussa 2,83 %. Toukokuussa 2025 uusien nostojen keskikorko oli vielä 2,92 %. Pankit tarjoavat yleensä lainan viitekoroksi jonkin euriborkoron[2]. Kesäkuussa uusissa nostoissa 96 prosentissa viitekorkona käytettiin euriborkorkoja. Uusista nostoista, joissa viitekorkona käytettiin euriborkorkoja, 71 % sidottiin 12 kuukauden euriborkorkoon, 8 % kuuden kuukauden euriborkorkoon ja 21 % kolmen kuukauden euriborkorkoon. Aiemmin vielä suuremmassa osassa lainoista käytettiin viitekorkona 12 kuukauden euriborkorkoa, kun korkotaso oli lähellä nollaa.
Mökkilainojen kanta oli 4,4 mrd. euroa kesäkuun 2025 lopussa. Kanta kasvoi 0,8 % vuodentakaisesta, kun uusia lainoja nostettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Vielä kesäkuussa 2024 mökkilainojen kanta supistui 2,5 % vuodentakaisesta. Kannan keskikorko oli 3,2 % kesäkuussa, kun vielä vuosi sitten vastaavana ajankohtana korko oli 4,3 %. Kannan keskikorko laski tasaisesti alkuvuonna 2025.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 280 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski toukokuusta ja oli 2,73 % kesäkuussa. Asuntolainakanta oli kesäkuun 2025 lopussa 105,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,2 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[3] kesäkuussa 3,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 670 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski toukokuusta ja oli 3,55 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 107,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun 2025 lopussa 114,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,86 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 69,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 1,7 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 2,18 %.
Lisätietoja antaa
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.8.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Vuosina 2015–2024 noin 50–60 % uusista nostoista tehtiin touko-syyskuussa.
[2] Yleensä mökkilainan hinta muodostuu viitekorosta, asiakkaan lainamarginaalista ja pankin muista palvelumaksuista.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Finland’s decisions on public finances should not be postponed19.12.2025 11:00:00 EET | Press release
Finland’s public finances are still far from being in balance. Reversing the rise in public debt will require considerable fiscal consolidation and investments in growth. An expansion of essential defence spending will hamper the fiscal adjustment process. Inflation in the euro area is at target, and growth in the euro area economy has been slightly higher than forecast.
Återhämtningen i Finlands ekonomi går sakta framåt19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands ekonomi lämnar snart perioden med svag tillväxt bakom sig, men ingen kraftig tillväxt väntas under åren framöver. Inflationen är fortsatt måttfull och sysselsättningen stiger gradvis. Den stramare handelspolitiken och globala politiska osäkerheter samt eventuella åtgärder för konsolidering av de offentliga finanserna kastar en skugga över tillväxtutsikterna för ekonomin i Finland. De offentliga finanserna uppvisar alltjämt ett djupt underskott.
Suomen talouden elpyminen etenee maltillisesti19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen talouden hitaan kasvun jakso on jäämässä taakse, mutta voimakasta kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Inflaatio pysyy maltillisena ja työllisyys kohenee vähitellen. Talouden kasvunäkymiä varjostavat kauppapolitiikan kiristyminen ja kansainvälisen politiikan epävarmuudet sekä mahdolliset julkisen talouden sopeutustoimet. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme