EVA: Suomalaiset luottavat yhä enemmän markkinatalouteen ja torjuvat sosialismin

Markkinatalous on noussut suomalaisten suosituimmaksi ideologiaksi: kaksi kolmesta (68 %) suhtautuu siihen myönteisesti, ja sen suosio on kasvanut edelleen vuodesta 2019. Miehet (77 %) suhtautuvat markkinatalouteen selvästi naisia (59 %) myönteisemmin. Osuustoiminta (64 %) ja liberalismi (54 %) saavat myös enemmistön tuen, mutta konservatismiin suhtautuu myönteisesti 31 prosenttia ja kielteisesti 48 prosenttia.

Sosialismin suosio on painunut alas: enemmistö (60 %) suhtautuu siihen kielteisesti, ja myönteisesti vain 19 prosenttia. Erityisesti SDP:n kannattajien sosialismimyönteisyys on pudonnut jyrkästi (aiemmin 59 %, nyt 28 %). Sosialismi on nyt suositumpaa vihreiden kannattajissa (40 %) kuin SDP:n kannattajien keskuudessa, mutta heidänkin keskimääräinen suhtautumisensa sosialismiin on vähenemään päin.

Kapitalismiin suhtautuu myönteisesti 36 prosenttia ja kielteisesti 44 prosenttia suomalaisista. Liberalismin suosio on kasvanut erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajissa, mutta korkeinta se on RKP:n kannattajien keskuudessa. Konservatismin kannattajat löytyvät pääosin kristillisdemokraattien (80 %) ja perussuomalaisten (61 %) joukoista.

”Suomalaiset luottavat yhä enemmän talouden vapauteen. Markkinatalous yhdistää yli puoluerajojen, kun taas sosialismi erottaa ja sen suosio hiipuu jopa vasemmistossa. Yhteiskunnan oikeistolaistuminen ja liberalisoituminen näkyvät selvästi”, toteaa EVAn johtaja Emilia Kullas.

Markkinatalouden suosio on kasvanut kaikissa suurimmissa puoluekannoissa, eniten perussuomalaisissa. Sosialismin myönteisessä valossa näkee enää vasemmistoliiton kannattajien enemmistö (68 %).

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä. Julkaisu löytyy tiedotteen liitteestä alta.