Uhrien varhainen tavoittaminen on välttämätöntä ihmiskaupan torjunnassa – EU-direktiivi korostaa järjestöjen roolia

Uudistettu EU:n ihmiskauppadirektiivi, joka koskee ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä uhrien suojelua, tuli voimaan kesällä 2024. Jäsenvaltioiden on saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 14. heinäkuuta 2026. 

Direktiivin myötä jäsenvaltioilla on velvollisuus luoda mekanismeja, joiden tavoitteena on uhrien varhainen tavoittaminen ja tunnistaminen sekä uhrien auttaminen ja tukeminen. Direktiivin mukaan tämä tulee tehdä yhteistyössä alan tukijärjestöjen kanssa.

Rikosuhripäivystyksen erityistukipalvelu tavoittaa monta ihmiskaupan uhria ennen viranomaisia

Rikosuhripäivystyksessä (RIKU) on toiminut jo 10 vuoden ajan valtakunnallinen erityistukipalvelu ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreille. Erityistukipalvelun työ on osoittanut matalan kynnyksen palveluiden välttämättömyyden uhrien tavoittamisessa ja tunnistamisessa: vuonna 2024 palveluun tulleesta 344 uudesta asiakkaasta 77 % hakeutui RIKUn asiakkaaksi suoraan ja sai erityistukipalvelusta neuvontaa sekä tukea viranomaispalveluihin hakeutumiseksi.  

Palvelu on vuosien saatossa tavoittanut lukuisia sellaisia ihmiskaupan uhreja, jotka eivät ole aluksi halunneet tai uskaltaneet puhua tilanteestaan poliisille tai muille viranomaisille. Tämä on voinut johtua esimerkiksi siitä, että he pelkäsivät, ettei heidän kertomaansa uskottaisi ja tilanteen paljastaminen johtaisi negatiivisiin seurauksiin vain heille itselleen eikä tekijälle. Toiset taas olivat olleet pitkään tekijän vaikutusvallan alla eivätkä olleet vielä varmoja, olivatko he todellisuudessa rikoksen uhreja vai oliko rikoksentekijä sittenkin heitä auttava hyväntekijä. Tällaisissa tilanteissa uhri on saattanut tarvita tukea ja neuvontaa pitkänkin ajan, ennen kuin hän on rohkaistunut hakeutumaan viranomaispalveluiden piiriin. 

Toisaalta on tyypillinen tilanne, että palveluun ottaa yhteyttä sellainen uhri, joka haluaisi ilmoittaa tilanteestaan esimerkiksi työsuojeluun tai poliisille, mutta ei tiedä, minne olla yhteydessä, ei puhu viranomaispalveluissa käytettyjä kieliä eikä hänellä ole käytössään viranomaisten käyttämiä viestintäkanavia. Erityistukipalveluun voi olla yhteydessä millä tahansa kielellä ja myös käyttäen esimerkiksi tavallisimpia viestintäsovelluksia.  

Vuonna 2024 erityistukipalvelusta tehtiin 192 ohjausta viranomaispalveluihin (ml. 58 ohjausta poliisiin esim. tekemällä tutkintapyyntö) ja neuvottiin sen lisäksi useita yhteyttä ottaneita ja siihen pystyviä asiakkaita ottamaan viranomaispalveluihin yhteyttä omatoimisesti. Useimmat niistäkin uhreista, jotka eivät aluksi ole halunneet ottaa yhteyttä viranomaisiin, ovat lopulta päätyneet ilmoittamaan rikoksesta ja hakeutumaan viranomaispalveluiden piiriin. Tästä on seurannut muun muassa useita ihmiskauppatuomioita. Uhrien varhainen tavoittaminen ja tukeminen on siis etenkin ihmiskaupan kaltaisen piilorikollisuuden osalta yksi tehokkaimmista rikoksentorjuntakeinoista. 

Ilman erikoistuneita järjestöjä valtio ei pysty täyttämään uudistetun EU-direktiivin mukaista ihmiskaupan uhrien varhaisen tavoittamisen ja tunnistamisen velvollisuuttaan. Jos järjestöille ei turvata tarvittavia resursseja uhrien tavoittamiseen, neuvontaan ja auttamiseen, jää yhä useampi uhri ilman apua – ja yhä useampi hyväksikäyttötilanne paljastamatta ja pysäyttämättä.