Helsinki haluaa avata työpaikkojen ovet vieraskielisille työnhakijoille

Moni vieraskielisistä työnhakijoista ei saa tilaisuutta näyttää taitojaan ja osaamistaan. Samaan aikaan esimerkiksi matkailu- ravintola-, siivous- ja kiinteistöalalla on huonossa työllisyystilanteessakin pulaa työntekijöistä.

– Kohtaamisen esteet eivät synny työnhakijan motivaatiosta, vaan usein tiedostamattomista oletuksista ja työnantajien käytännöistä, sanoo johtava asiantuntija Taneli Kuusiholma Helsingin työllisyyspalveluista.

Merkittävän rahoituksen saanut Ovet auki duuniin -hanke tarttuu ongelmiin uudella tavalla. Hankkeen tavoite on tuoda esiin rekrytoinnin näkymättömiä esteitä ja auttaa poistamaan ne.

– Tavoitteena on rakentaa luottamusta ja pysyviä muutoksia, jotta vieraskieliset työnhakijat kohdataan yhdenvertaisina. Haluamme näin avata ovia myös niille aloille, joilla korkeasti koulutetut maahanmuuttajat jäävät liian usein osaamistaan vastaavien työmahdollisuuksien ulkopuolelle, Kuusiholma painottaa.

Vieraskieliset työntekijät saavat työpaikalla juuri omaan työhön liittyvää kielitukea heti työsuhteen alussa. Myös työnantajia tuetaan, sillä he saavat konkreettisia ohjeita ja selkeitä työkaluja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Tämä tarkoittaa tukea mentorointiin ja selkeiden ohjeiden ja työnkuvien laadintaan. Näin arjen vuorovaikutus paranee heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien.

Hanke hyödyntää käyttäytymistieteitä, sosiaalipsykologiaa ja yhteiskunnallista markkinointia. 

– Hyödynnämme nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnallisen markkinoinnin keinoja työllisyyden edistämisessä. Yhteiskunnallisella markkinoinnilla pyritään muuttamaan ihmisten asenteita, arvoja ja lopulta käyttäytymistä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tunnettuja yhteiskunnallisen markkinoinnin esimerkkejä ovat esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kierrätyksen lisäämiseen kohdistetut kampanjat, kertoo yksikön johtaja Katja Rajaniemi.

Hanke ei jää odottamaan, että työpaikkoja avautuu. Helsingin työllisyyspalvelut etsii yhdessä yritysten kanssa vieraskielisille mahdollisuuksia työhön ja luo työllistymiseen uusia reittejä.

– Haluamme luoda pysyviä tuloksia, jotka vahvistavat Helsingin elinvoimaa ja vähentävät eriarvoisuutta. Tämä on kaupunkistrategian ytimessä, muistuttaa Rajaniemi.

Helsinki seuraa ja arvioi tuloksia tarkasti. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa, josta EU:n ESR+ -ohjelma kattaa 75 prosenttia.