Helteet rikkoivat sisävesien lämpöennätyksiä
29.7.2025 14:25:31 EEST | Suomen ympäristökeskus | Uutinen
Pitkään kestäneet helteet ovat nostaneet pintaveden lämpötilat keskimääräistä korkeammiksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisilla havaintoasemilla. Viime viikolla kahdella havaintoasemalla lämpötila nousi mittaushistorian korkeimmaksi, kahdella sivuttiin korkeinta arvoa ja kahdella oltiin 0,1 asteen päässä ennätyksestä.
Mittaushistorian korkeimmat arvot mitattiin Pohjois-Savon Pielavedellä ja Joensuun kaupungin läpi virtaavalla Pielisjoella. Pielavedellä pintaveden lämpötila nousi 26,3 asteeseen torstaina 24. heinäkuuta ja Pielisjoessa vesi oli puolestaan 25,2 asteista sunnuntaina 27. heinäkuuta.
Sekä Pielavedellä että Pielisjoella pintaveden lämpötilaa on mitattu yli 80 vuotta. Pielisveden havaintojakso alkaa vuodesta 1935 ja Pielisjoen vuodesta 1944. Edelliset ennätykset olivat Pielisvedeltä kesältä 2014 ja Pielisjoelta kesältä 2021.
Mittausennätystä sivuttiin viikonloppuna Oulujärvellä ja Konnevedellä. Saimaalla Lauritsalassa ja Päijänteellä Sysmän mittausasemalla huippulämpötila oli vain 0,1 asteen päässä ennätyslukemista.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Leo-Juhani Meriön mukaan on vaikea arvioida, tuleeko uusia pintaveden lämpötilaennätyksiä vielä lisää.
— Sääennuste näyttää vielä hellettä tälle viikolle, joten mahdollista se on, vaikka ainakaan merkittävää nousua vesien lämpötiloissa ei ole enää odotettavissa.
Vesistömalliennusteiden mukaan selkeämpi laskutrendi pintavesien lämpötilassa alkaa ensi viikonlopun tienoilla.
— Paikallisesti vesi voi viilentyä nopeastikin esimerkiksi ukkoskuuron ja tuulisen sään seurauksena, Meriö muistuttaa.
Virallisissa mittauksissa sisävesien pintaveden lämpötila mitataan 20 cm:n syvyydestä aamuisin klo 8. Mittauspaikat ovat yleensä lähellä rantaa. Lämpötilat edustavat kyseisiä paikkoja, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.
Jokaisen on mahdollista jakaa myös omia havaintojaan pintaveden lämpötilasta. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä rekisteröityneet käyttäjät voivat perustaa itselleen oman havaintopaikan ja ryhtyä keräämään vastaavanlaista havaintoarkistoa kuin virallisiiltakin mittausasemilta. Vesi.fi-palvelussa on mahdollista tallentaa yksittäisiä havaintoja, jotka näkyvät havaintokartalla.
Pintaveden lämpötilaennätyksiä eri puolilta maata
|
Havaintoasema |
Lämpötilaennätys |
Mittauspäivä |
Havaintojakso |
|
Oulujärvi, Manamansalo |
25,0 °C |
28.7.2025 (26.7.2018 ja 12.7.1972) |
1970– |
|
Pielisjoki, Joensuu |
25,2 °C |
27.7.2025 |
1944– |
|
Konnevesi, etelä |
25,1 °C |
25.7.2025 (27.7.2014) |
2000– |
|
Pielavesi, Säviä |
26,3 °C |
24.7.2025 |
1935– |
|
Saimaa, Lauritsala |
26,3 °C |
16.7.2021 |
1916– |
|
Kilpisjärvi |
17,5 °C |
1.8.2018 |
1994– |
|
Lappajärvi, Halkosaari |
26,2 °C |
2.8.2018 |
1961– |
|
Säkylän Pyhäjärvi |
25,7 °C |
28.7.2018 |
1996– |
|
Näsijärvi, Kyrönlahti |
27,2 °C |
19.7.2003 |
1996– |
|
Pielinen, Nurmes |
26,8 °C |
21.7.1998 |
1944– |
|
Päijänne, Sysmä |
26,7 °C |
30.6.1988 |
1971– |
|
Inari, Nellim |
24,3 °C |
6.7.1972 |
1950– |
Havaintoasemat on järjestetty taulukkoon lämpötilaennätyksen uusimman mittauspäivän mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leo-Juhani MeriöhydrologiSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:+358 29 525 1339Puh:+358 50 309 1980etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme