Kesän vesinäytteenotto käynnissä Uudenmaan vesistöissä

Kesällä vesinäytteiden avulla tutkitaan muun muassa ravinteita, happitilannetta, veden sameutta, lämpötilaa ja levätilannetta. Osassa järvistä voi esiintyä veden lämpötilakerrostumista, mikä aiheuttaa helposti happiongelmia syvällä kylmemmissä alusvesissä.

”Näytteet otetaan veneestä tai kanootista käsin, ja vaikka välineet ovat samat kuin talvella eli näytteenotin ja näytepullot, tuo kesä mukanaan omat haasteensa. Tuuli voi estää näytteenoton varsinkin merialueilla, koska liian kovalla tuulella ei kannata lähteä vesille. Paahtava aurinko vaatii huolellista varautumista näytteenottajien jaksamisen ja näytteiden säilyvyyden kannalta”, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila.

Kesänäytteet täydentävät talvella kerättyä tietoa, sillä esimerkiksi levätilanne ja veden lämpötila ovat erilaiset kuin talvella ja vaihtelevat kesän aikana.

”Näytteenottoa tehdään osalla kohteista useamman kerran kesän mittaan, kun taas toisilla paikoilla käydään vain kerran. Seurantaohjelma vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta osa kohteista on mukana sekä talvi- että kesäseurannassa”, Marttila toteaa.

Tuloksia hyödynnetään vesien tilan seurannassa ja ekologisen tilan luokittelussa. Tällä hetkellä on tekeillä uusi luokittelu, jossa käytetään vuosien 2017–2023 tuloksia.

Marttila korostaa, että näytteenoton laadunvalvonta ja -varmistus, joka käsittää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja analysoinnin ja tulosten vertailun aiempiin mittauksiin pian tulosten valmistumisen jälkeen ovat keskeisiä, jotta saadaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa vesistöjen tilasta.

Kesän aikana tehdään myös vesikasvikartoitus Tiiläänjärvellä Askolassa ja Vikträskillä Siuntiossa.

Vesinäytteitä otetaan myös kuntien ja erilaisten vesistökunnostushankkeiden toimesta sekä osana vesistöjä kuormittavien tahojen velvoitetarkkailua. Yhdessä eri toimijoiden kanssa saadaan kattava kuva vesien tilasta koko Uudenmaan alueella.

Uudenmaan ELY-keskuksen kesänäytteet järviltä ja rannikkovesistä vuonna 2025

Kunta		Järvi /rannikkoalue
Askola	Järvi	Tiiläänjärvi, myös kasvit
Espoo	Järvet	Kattilajärvi
		Kolmperä, Nuuksio
		Urja
		Velskolan Pitkäjärvi
Helsinki	Rannikko	Länsi-Tonttu (syvyys 47 m)
Inkoo	Järvi	Marsjön
	Rannikko	Norra Sådö (16 m)
		Byfjärden (19 m)
		Skatafjärden (27 m)
		Skansfjärden (21 m)
		Stora Fagerö (19 m)
		Grundsö (20 m)
		Svenviken (8 m)
		Porkkalan itäp. (12 m)
		Korssundet (15 m)
		Fagerviken (11 m)
Karkkila	Järvet	Kolmperse-Vähävesi
		Vuotinainen
Kirkkonummi	Rannikko	Upinniemenselkä (22 ja 34 m)
		Sandöfjärden (20 m)
Lohja	Järvet	Antiainen
		Hormajärvi
		Kirmusjärvi
		Kolmperse-Vähävesi
		Pitkäjärvi (Nummi)
		Pusulanjärvi eli Jäämäjärvi
		Puujärvi
		Tesväri
		Vähä Ruokjärvi
Loviisa	Rannikko	Kejvsalö (31 m)
		Kabbölenselkä (9 m)
		Påsalö (17 m)
		Ryssholmen (21 m)
Myrskylä	Järvi	Isojärvi eli Iso-Koukjärvi
Porvoo	Järvet	Veckjärvi
		Venjärvi
	Rannikko	Porvoon edusta (53 m)
		Stenkläppholmen (15 m)
		Fjurholmen (17 m)
		Seitlahti (8 m)
Pukkila	Järvi	Kanteleenjärvi
Raasepori	Järvet	Degersjön
		Gålisjön
		Kullaanjärvi
		Källträsket, Lähdejärvi
		Långsjö
		Marsjön
		Pitkäjärvi (Kelkkala)
		Sahajärvi
		Seljänalanen
		Simijärvi eli Iso-Simi
		Tuulijärvi
		Vitsjön (Spjutsböle)
Raasepori	Rannikko	Längden (60 m)
		Långskär (43 m)
		Storfjärd (35 m)
		Korsfjärden (15 m)
		Gästfjärden (27 m)
		Nothamn luode (28 m)
		Getskärsfjärden (24 m)
		Sandöfjärden (28 m)
		Små Ramsörarna (16 m)
		Orvlaxfjärden (32 m)
		Bengtsår (33 m)
		Gretarbyviken (18 m)
		Leden (7 m)
		Lindövikenin edusta (32 m)
		Kuröfjärden, Skåldö (8 m)
		Ytterön (21 m)
		Älgö (23 ja 26 m)
		Langlö (33 m)
		Måderviken (15 m)
		Lindöviken Sattalaholmen (5 m)
		Skepparhamnsströmmen (28 m)
		Djurgårdsfjärden (20 m)
		Padva, Hangon länsip. (85 m)
		Båtviken (20 m)
		Notholmsströmmen (12 m)
		Grobbfjärden (10 m)
		Kallbodafjärden (8 m)
Sipoo	Rannikko	Sipoonselkä (31 m)
		Sipoon edusta (8 m)
Siuntio	Järvi	Vikträsk, vesikasvikartoitus
Tuusula	Järvi	Tuusulanjärvi
Vihti	Järvet	Enäjärvi
		Iso Lehmälampi
		Kypärijärvi
		Vanjärvi