Opiskelijan eurot tiukoilla – asumistukimuutos ei ehkä silti johda pikaiseen muuttoryntäykseen

Asumistuki lakkaa suurimmalta osalta opiskelijoista elokuun alussa, kun muut kuin perheelliset opiskelijat palaavat opintotuen asumislisän piiriin. Muutos iskee monen opiskelijan kuukausibudjettiin jopa yli sadan euron loven. Muutoksella tavoitellaan valtiontalouden säästöjä ja halutaan patistaa opiskelijoita asumaan edullisemmin.

Välittömät vaikutukset opiskelijoiden asumisratkaisuihin voivat silti jäädä odotettua pienemmäksi, arvioi Suomen opiskelija-asunnot SOAn toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu.

Lehtoruusu perustelee arviotaan usealla syyllä. Yhtäältä edullisempia asuntoja ei välttämättä löydy. Useimmiten opiskelija-asunto olisi edullisin asumisvaihtoehto, mutta opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat ennätystasolla ja leikkaus erityisryhmien investointiavustukseen uhkaa pysäyttää niiden rakentamisen.

Vaikka vuokra-asuntotilanne on monella paikkakunnalla helpottanut, riittävän edulliset asunnot ovat vapailla markkinoilla kiven alla.

”Toisin kuin osa tuntuu kuvittelevan, opiskelijat eivät ole ennenkään asuneet erityisen tyyriisti”, Lehtoruusu muistuttaa. ”Opiskelijat asuttavat usein korkeakoulukaupunkien edullisinta vuokrakantaa, joten liikkumatilaa alaspäin on niukasti.”

Muutto asumaan kämppiksen kanssa säästää vuokramenoissa, muttei onnistu noin vain. Asunnon lisäksi pitäisi löytää kämppäkaveri.

”Täytyisi löytyä kaveri, joka haluaa asua yhteisöllisesti, haluaa jakaa asunnon kanssasi ja jolla asunnonhaku on ajankohtaista. Ei ehkä onnistu, ellei tuttavapiiri ole laaja”, Lehtoruusu selittää.

Opiskelija-asuntotarjoajien soluasunnoissa kämppäkaveri tulee asunnon kylkiäisenä, mutta soluasuntojakaan ei riitä kaikille.

”Suuri tyhjillään lojuvien soluasuntojen reservi on myytti”, Lehtoruusu huomauttaa.

Vaikutukset näkyvät viiveellä

Lehtoruusu arvioi, että tukimuutoksen vaikutukset näkyvät viiveellä. Kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017, yksinasuminen ei yleistynyt yön yli.

Tilastokeskuksen aineistojen mukaan yksinasuvien osuus 18–29-vuotiaista kasvoi aiempaa rivakammin vuosina 2017–2022. Opiskelijoiden asumistukimuutoksen ohella muutosta vauhditti yksiötarjonnan kasvu.

Opiskelijat eivät siis rynnänneet yksiöihin heti tukimuutoksen jälkeen. Lehtoruusu viittaa vuonna 2019 julkaistuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin opiskelijoiden asumispolkuja. Tulosten perusteella opiskelijat eivät aktiivisesti optimoi asumistaan tukien muuttuessa.

Siksi myöskään tukileikkuria ei välttämättä seuraa välitön muuttobuumi. Lehtoruusu haastaa pohtimaan tilannetta omalta kannalta:

”Jos tulot tippuvat, kuinka nopeasti oma koti menee vaihtoon? Ensiksi saatetaan katsoa muut kortit.”

Muuton sijaan moni yrittänee sopeuttaa talouttaan esimerkiksi lisäämällä työssäkäyntiä tai nostamalla enemmän opintolainaa. Opiskelijat valmistuvat hitaammin ja velkaantuneempina.

Vaikutukset näkyvät muutaman vuoden sisällä opiskelijoiden asumisessa, vaikkei tukimuutos suoraan ajaisi muuttamaan.

”Opiskelijoiden asunnot ja elämäntilanteet muuttuvat tiuhaan. Kussakin muutossa valitaan sopivin vaihtoehto senhetkiseen tilanteeseen. Tukimuutoksen jälkeen maksukyky on niukempi”, Lehtoruusu avaa.

Opintotuen asumistuki on yksilökohtainen etuus, kun taas yleisessä asumistuessa huomioidaan koko ruokakunnan tulot. Siksi tukimuutos voikin helpottaa asumista kämppäkaverin tai kumppanin kanssa. Pariskunnat saattavat muuttaa yhteen aiempaa lyhyemmän seurustelun jälkeen.

Lehtoruusu kuitenkin toppuuttelee yliarvioimasta tukien vaikutusta.

”Julkisessa keskustelussa asumisvalintojen moninaiset motiivit tuppaavat typistyä ja taloudelliset tekijät ylikorostua. Asumiseen vaikuttaa valtavan moni tekijä.”