Kesä- ja heinäkuun 2025 vesitilannekatsaus: Viileä kesäkuu, heinäkuussa sateita ja hellettä (Pohjalaismaakunnat)

Sateiden seurauksena virtaamat nousivat hetkellisesti korkeiksi

Kesäkuussa pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyttelivät vielä pääosin keskimääräistä pienempinä. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama nousi kesäkuun alussa hieman keskimääräistä suuremmaksi ollen noin 28 m³/s ja Kyrönjoen mittausasemalla Skatilassa noin 42 m³/s. Rannikon pienten jokien virtaama oli kesäkuussa pääosin keskimääräisen tasolla.

Säännöstellyillä järvillä myös vedenkorkeudet olivat kesäkuussa hieman keskimääräistä alempana. Säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeus oli keskimääräistä alempana, esimerkiksi Lestijärvellä noin 20 cm alempana.

Heinäkuun alussa satoi runsaasti, mikä nosti virtaamia ja vedenkorkeuksia melkein kaikissa pohjalaismaakuntien vesistöissä äkillisesti aiheuttaen osittain pienen kesätulvan. Muutamilla alueilla vesi nousi pelloille, mutta suuremmilta tulvavahingoilta säästyttiin. Kyrönjoella virtaama nousi vuorokaudessa 37 kuutiometristä sekunnissa 142 kuutiometriin sekunnissa. Lapuanjoella virtaama nousi kahdessa vaiheessa ensin noin 10 kuutiometristä sekunnissa 96 kuutiometriin sekunnissa ja siitä pienen laskun jälkeen 101 kuutiometriin sekunnissa. Rannikon pienten jokien virtaamat nousivat maltillisemmin lukuun ottamatta Lapväärtinjokea, jossa virtaama lisääntyi kahdessa vuorokaudessa noin 34 m³/s.

Myös järvien pinnat nousivat ja muutamilla säännöstelyillä järvillä vedenpinta nousi yli kesäsäännöstelyrajan, kuitenkin lupaehtojen rajoissa. Sateiden seurauksena Lestijärven pinta nousi jonkin verran jääden kuitenkin keskimääräisen tason alapuolelle. Perhonjoen vesistöalueella Patanan ja Venetjoen tekojärvien vedenpinnat nousivat hieman kesäsäännöstelyrajan yläpuolelle, Vissaveden tekojärven vedenpinta jäi hieman sen alle. Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärven vedenpinnan korkeus pysyi säännöstelyrajan alapuolella, Lappajärvellä ja Evijärvellä vedenpinnat nousivat tavoitevyöhykkeiden yli. Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven vedenpinta nousi noin 30 cm tavoitevyöhykkeen yläpuolelle ja Nurmonjoen latvajärvillä kesäsäännöstelyrajat rikkoutuivat Jääskänjärveä lukuun ottamatta. Muut Lapuanjoen vesistöalueen järvet pysyivät säännöstelyrajojen sisäpuolella. Myös Kyrönjoen vesistöalueella sateet nostivat virtaamia, mutta järvien vedenpinnan korkeudet pysyivät säännöstelyrajojen sisällä.

Viileä alkukesä hillitsi sinilevätilannetta

Kesäkuu oli hieman keskimääräistä viileämpi ja järvien vedet pysyivät viileinä koko kuukauden ajan. Lappajärvessä lämpötila kohosi alkukuun 12 asteesta loppukuun alle 17 asteeseen. Pienemmät järvet lämpenivät hieman nopeammin. Jokivesissä happamuustilanne vastasi tyypillisiä kesän olosuhteita pH-arvon vaihdellessa pääosin 6–7 välillä. Myös ravinnepitoisuudet olivat ajankohtaan nähden varsin tyypillisellä tasolla.

Heinäkuussa pitkän hellejakson seurauksena pintavedet lämpenivät ja kuun viimeisinä päivinä Lappajärvestä mitattiin jo yli 25 asteen lämpötiloja. Myös jokien lämpötilat kohosivat voimakkaasti kuun puolivälin jälkeen. Lämpötilan noustessa hapen määrä vedessä vähenee ja samaan aikaan kulutus kiihtyy, mikä voi aiheuttaa stressiä kaloille ja muulle vesieliöstölle.

Viileä sää piti alkukesän sinilevätilanteen maltillisena. Heinäkuun alun jälkeen lämmin ja tyyni sää lisäsi sinilevien esiintymistä sekä sisävesillä että rannikko- ja merialueilla. Sinileväkukintoja havaittiin mm. Ähtärinjärvellä ja Purmojärvellä sekä Perämerellä Tankarin havaintopaikalla. Tilanne on pysynyt keskikesälle tyypillisenä, mutta voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina sinilevän kasvulle. Paikallisesti sinilevätilanteessa voi myös tapahtua nopeita muutoksia tuulen suunnan vaihtuessa.

Pohjavedenpinnat laskusuunnassa

Pohjavedenpinnat olivat kesän aikana tyypillisesti laskusuunnassa. Heinäkuun alkupuolen sadejaksot nostivat hetkellisesti pohjavedenpintoja, mutta tämän jälkeen pinnat kääntyivät taas laskuun. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat ovat pääosin hieman keskiarvoja alemmalla tasolla, paitsi Karijoen asemalla, jossa pinnat ovat hieman keskiarvoja korkeammalla. Pohjaveden pinta laskee kesäisin, kun lämpötila kasvaa ja haihdunta on suurempaa. Pohjavesivarannot voivat hetkellisesti täyttyä pidempien sadejaksojen aikana, mutta ajoittaisten sadekuurojen vedet menevät suurimmaksi osaksi suoraan kasvien hyödynnettäväksi.