Kommentti: Mikä muuttui opiskelijoiden asumisen tuessa?
Opiskelijoiden valtaosa siirrettiin 1.8.2025 takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Osittain tämä tarkoittaa paluuta vuoteen 2017, jolloin siirto tehtiin päinvastaisena. Vuoden 2025 opintotuen asumislisä eroaa kuitenkin joltain osin vuoden 2017 mallista. Sekä nykyisessä että vuoden 2017 opintotuen asumislisässä tuki on opintotuen osa ja asumislisää saa vain opintotukikuukausilta. Lisäksi omat tulot vaikuttavat opintotuen asumislisään opintotuen tulorajojen kautta, mutta puolison tai muun asuintoverin tulot eivät siihen vaikuta. Toki on huomattava, että opintotuen asumislisä ei lakannut täysin olemasta vuonna 2017, vaikka sitä maksettiinkin huomattavasti aiempaa pienemmälle joukolle.
Suurin eroavaisuus on, että toisin kuin vielä vuonna 2017, vuoden 2025 mallissa tuen enimmäismäärä on riippuvainen asuinpaikkakunnasta. Edelleen enimmäismäärä on 80 % vuokrasta tai käyttövastikkeesta, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat opiskelijat voivat saada maksimissaan 296 euroa opintotuen asumislisää kuukaudessa eli noin 85 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Muissa suurissa kaupungeissa erotus on noin 45 euroa. Isojen kaupunkien ulkopuolella opintotuen asumislisää saa tänä vuonna korkeintaan noin 15 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Vertailun vuoksi yleistä asumistukea saa (yhden henkilön talouksissa) vuonna 2025 enintään 98 euroa enemmän pääkaupunkiseudulla, 65 euroa enemmän muissa suurissa kaupungeissa ja 60 euroa enemmän isojen kaupunkien ulkopuolella kuin vuoden 2025 opintotuen asumislisää.
- Vuoden 2025 opintotuen asumislisää maksetaan suurissa kaupungeissa asuville enemmän kuin vuoden 2017 mallissa. Kelan yleisen asumistuen tilastojen mukaan esimerkiksi Helsingissä valtion tukemissa asunnoissa asuvilla nettovaikutus on noin 50 euroa kuukaudessa, kun otetaan huomioon vuokratason muutokset. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien nettotulot kasvavat noin 15 eurolla kuukaudessa. Esimerkiksi Oulussa nettovaikutus kuukaudessa on 20 euroa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ja -5 euroa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Myös esimerkiksi Leppävirralla vuokra-asunnossa asuville opiskelijoille jää reaalisesti reilut 20 euroa kuukaudessa enemmän kuin vuonna 2017. Toisaalta opintotuen opintoraha on laskenut vuoden 2017 tilanteesta kuluttajahintainflaatio huomioon ottaen noin 70 eurolla kuukaudessa. Näin ollen kokonaisuudessaan korkeakouluopiskelijoille maksettavat suorat tuet ovat kaikkialla maassa nyt reaalisesti alhaisemmat kuin vielä vuoden 2017 keväällä, mutta samalla opintolainan valtiontakaus on kaksinkertaistunut, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria kuvaa.
Valtion asumisen tukimenot laskevat – miten reagoivat opiskelijat?
Opintotuen asumislisää maksettiin vuonna 2016 eli viimeisenä kokonaisena tukivuotena 265 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden pääosan siirryttyä yleiselle asumistuelle nousivat tämän tukimuodon kustannukset selvästi enemmän, mitä opintotuen asumislisää oli maksettu. Kun otetaan huomioon vallitseva asumisen tukien kasvu, lisääntyivät asumisen tuet opiskelijoiden siirron seurauksena lähes 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 tultaessa.
- Opiskelijoiden palautus opintotuen asumislisälle tulee reaalisesti laskemaan valtion asumistukimenoja, koska enimmäistukimäärä laskee ja kesäajalta asumislisää ei makseta ilman suoritettuja opintoja. Tämä haastaa siten samaan aikaan sekä opiskelijoita että vuokranantajia. Kysyntä halvimpia asuntoja kohtaan kasvaa entisestään ja vuokranantajat joutuvat jälleen pohtimaan, miten välttää kesäkauden tyhjät asunnot. Lisäksi on todennäköistä, että opiskelijoiden kiinnostus kimppa- ja soluasumista kohtaan lisääntyy jonkin verran. Tosin on epäselvää, miten tarjonta tähän lisääntyneeseen kysyntään pystyy vastaamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä. Vielä ilmeisempänä pidän sitä, että työskentelyn suosio kasvaa opiskelijoiden keskuudessa sekä pienemmän asumislisän että korkeampien, opintotukeen sidottujen tulorajojen vuoksi. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opintolainamäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan, Kauria arvioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 335 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen on tilastointitavan muutos6.8.2025 21:25:10 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry toteaa, että ratkaisu asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen löytyy tilastointitavan muutoksesta. Valtionvarainministeriö piti tänään 6.8. ministeriön budjettiriihen ja laati ehdotuksen valtion talousarvioehdotukseksi vuodelle 2026 hallituksen myöhempää käsittelyä varten. Osana näitä ehdotuksia valtiovarainministeriö esittää, että hallitus käynnistää toimenpidekokonaisuuden, jolla asuntorahoituksen takausvastuita vähennetään ja kasvua rajoitetaan merkittävästi. Ministeriö ehdottaa, että valtion takausvastuita vähennettäisiin esimerkiksi helpottamalla rajoituksista vapauttamista ja että asumisoikeusasuntojen kohdalla valtion velkavastuut vähentyvät.
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousutahti alhaisinta kahteen vuoteen17.7.2025 08:56:02 EEST | Tiedote
Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2025 toisella neljänneksellä keskimäärin 3,4 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on alhaisin taso kahteen vuoteen. Tämä selviää Tilastokeskuksen tänään julkaisemista aineistoista. Aineistosta ei paljastu merkittäviä eroja eri kokoisten asuntojen välillä. Keskimääräinen valtion tukemien asuntojen vuokra oli 13,40 euroa kuukaudessa.
KOVA: Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden asunnoista reilu neljännes perheasuntoja24.6.2025 04:30:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n 135 jäsenyhteisöstä 85 prosenttia on kuntien omistamia. Jäsenyhteisöt omistavat yhteensä yli 335 000 kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen asuntokannasta on normaaleja valtion tukemia vuokra-asuntoja 61 prosenttia, erityisryhmien vuokra-asuntoja 15 prosenttia, asumisoikeusasuntoja 9 prosenttia sekä käyttö- ja luovutusrajoituksista vapaita tai vapaarahoitteisia 15 prosenttia. Vuokra-asuntojen keskikoko on 54,4 neliömetriä ja asumisoikeusasuntojen keskikoko 66,1 neliömetriä. Tiedot pohjautuvat KOVAn kevään 2025 tilastokyselyyn, jossa jäsenyhteisöiltä kyseltiin muun muassa näiden asuntokantatietoja.
Kommentti: Häätöjen voimakkaasta kasvusta huolimatta valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ne eivät ole lisääntyneet17.6.2025 11:34:10 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 Suomessa toimeenpantiin 5 400 häätöä, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vain neljä vuotta aiemmin. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettiin noin 1 500 henkilöä ja markkinaehtoisista vuokra-asunnoista noin 2 600 henkilöä. Häädettyjen henkilöiden määrä on pysytellyt valtion tukemissa vuokra-asunnoissa viimeisen kymmenen vuoden ajan vakaana, mutta samaan aikaan markkinaehtoisista vuokra-asunnoista häädettyjen lukumäärä on lähes kaksinkertaistanut. Koska valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on laskenut, on häädettyjen suhteellinen osuus kasvanut tosin myös niissä.
KOVA: Valtion tukemien asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra reilut 13 euroa neliöltä10.6.2025 04:45:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenyhteisöjen normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokra vuonna 2025 on keskimäärin 13,24 €/m2/kk. Erityisryhmäkäytössä olevien vuokra-asuntojen keskivuokra on 14,28 €/m2/kk. Asumisoikeusasuntojen käyttövastike on keskimäärin 13,69 €/m2/kk. Normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,4 prosenttia, erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat 3,2 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet 3,5 prosenttia. Luvut pohjautuvat KOVA ry:n kevään 2025 tilastokyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa jäsenyhteisöjen vuokratasoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme