Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.

Sylkirauhaskasvaimet ovat melko harvinaisia, mutta esiintyessään haastavia sekä diagnostisesti että hoidollisesti. Harvinaisuutensa lisäksi kasvainten diagnosointia haastaa se, että kasvaintyyppejä on lukuisia ja niiden piirteissä on runsaasti päällekkäisyyttä. Kasvainten diagnostiikassa käytetään usein ultraääniohjattua ohutneulabiopsiaa, jolla saadaan sytologinen näyte eli solunäyte.
Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam analysoi väitöstutkimuksessaan ohutneulabiopsioiden diagnostisia tuloksia. Hänen tavoitteenaan oli arvioida Milano-luokittelujärjestelmän toimivuutta käytännön laboratoriotyöskentelyssä. Vuonna 2018 käyttöön otettu Milano-järjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology (MSRSGC) on ensimmäinen standardoitu järjestelmä sylkirauhasten sytologisten näytteiden diagnosointiin.
– Järjestelmän tavoitteena ei ole tarkka diagnoosi, vaan näytteiden jakaminen kategorioihin piirteidensä perusteella. Kategorisointi mahdollistaa riskien arvioinnin ja sen, että potilaat pääsevät oikeaan hoitoon oikeaan aikaan, Lagerstam kertoo.
Tutkimuksessaan Lagerstam keskittyi haastavimpiin AUS- ja SUMP-kategorioihin. AUS tarkoittaa merkitykseltään määrittelemätöntä atypiaa ja SUMP kasvainta, jonka pahanlaatuisuusaste on epävarma. Lagerstam tarkasteli myös, miten järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut toiseksi yleisimmän sylkirauhaskasvaimen eli Warthinin tuumorin diagnostiikkaan.
Lagerstamin tutkimus osoitti, että Milanon järjestelmä toimii hyvin sytopatologisessa diagnostiikassa ja sen diagnostinen tarkkuus on korkea. Prospektiivisten tutkimusten pahanlaatuisuuden riski vastasi Milano-järjestelmän viitearvoja. Warthinin tuumorin osalta havaittiin, että tiettyjen solupiirteiden vuoksi kasvaintyyppiä ylidiagnosoitiin AUS-kategoriaan. Fimlab Laboratorioiden aineistossa ilmeni kuitenkin vuosittaista vaihtelua, ja erityisesti Covid-19 pandemialla oli vaikutusta diagnostiikkaan.
Tutkimuksen perusteella standardoitu luokittelujärjestelmä parantaa sylkirauhassytologian yhdenmukaisuutta ja diagnostista tarkkuutta. Lisäksi MSRSGC tehostaa riskien arviointia ja vahvistaa patologien ja kliinikoiden välistä kommunikaatiota, mikä johtaa parempaan hoitoon.
– Kun tunnistetaan diagnostiset sudenkuopat, voidaan välttää turhia toimenpiteitä ja tarjota parempaa, kustannustehokkaampaa hoitoa. Esimerkiksi Warthinin tuumori voidaan jopa puolessa tapauksista hoitaa seurannalla, Lagerstam kertoo.
Henri Lagerstam on kotoisin Lohjalta. Hän on Tampereen yliopiston viidennen vuosikurssin lääketieteen opiskelija.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. elokuuta
Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstamin patologian alaan kuuluva väitöskirja The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology: Indeterminate Categories and Meta-Analysis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.8.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ivana Kholová Tampereen ja Itä-Suomen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henri Lagerstam
henri.lagerstam@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kvanttiarvet antavat vauhtia elektroneille ja mikropiirien kehitykselle19.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Kvanttifysiikka paljastaa usein arkijärjen vastaisia ilmiöitä. Uusi arpeutumisteoria syventää ymmärrystä kvanttimaailman ja klassisen mekaniikan yhteydestä. Lisäksi se auttaa selittämään aiempia havaintoja tuo tulevaisuuden teknologiset sovellukset askeleen lähemmäksi.
Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.
Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.
Mediakutsu: Lääkepolitiikan symposium – Tieteellisen näytön vahvistaminen päätöksenteossa9.9.2025 13:39:34 EEST | Kutsu
Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?
Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme