Helsingin varhaiskasvatuksessa puututaan entistä vahvemmin kiusaamiseen

Kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13) on ollut jo vuosia käytössä Helsingin kaupungin päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, ja nyt sen sisältöä on muokattu vastaamaan entistä paremmin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarpeisiin. 

– Turvallinen ja välittävä yhteisö, jossa jokainen otetaan leikkiin mukaan, on lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen elinehto. Panostamalla näihin perustavanlaatuisiin tunne- ja vuorovaikutustaitoihin rakennamme pohjaa, joka kantaa läpi koko elämän, Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi sanoo. 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kiusaamisen vastainen ohjelma rakentui yhdessä lasten ja henkilöstön kanssa, ja sitä pilotoitiin 19 yksikössä. KVO13 päivitettiin entistä paremmin varhaiskasvatukseen sopivaksi, koska päiväkodit toivoivat omaa, toimintaympäristönsä paremmin huomioivaa ohjelmaa. Taustamateriaalina toimi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvitys kiusaamiseen puuttumisesta varhaiskasvatuksessa. 

Ohjelma löytyy verkosta  

Helsingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kiusaamisen vastainen ohjelma löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kaupungin verkkosivuilta.​ 

Kiusaamisen vastainen toiminta varhaiskasvatuksessa | Helsingin kaupunki  
Kiusaamisen vastainen toiminta esiopetuksessa | Helsingin kaupunki 

Ohjelman rakentamiseen on osallistunut projektiasiantuntijoita, toimialan pedagogisia asiantuntijoita sekä oppilashuollon henkilöstöä. 

”Tekee toiselle pahaa mieltä” 

Tuoreimmassa pääkaupunkiseudun yhteisessä varhaiskasvatuksen asiakaskokemuskyselyssä huoltajat kysyivät lapsiltaan, mitkä asiat päiväkodissa harmittavat. Lapsista 14 prosenttia kertoi, että kiusaaminen harmittaa päiväkodissa. Lisäksi esiin nousivat lasten väliset riitatilanteet. 

Kun erään helsinkiläispäiväkodin 6–7-vuotiailta lapsilta kysyttiin, mitä kiusaaminen on, eskarilaiset vastasivat näin: 

Kiusaaminen on sellaista, että vaikka lyö kaveria. Eikä se tunnu kivalta, ja sitten pitää heti kertoa aikuiselle. 

Sanoo jotain rumaa tai tekee jotain toiselle kaverille. 

Satuttaa jotain. 

Ei ota leikkiin mukaan. 

Jotain sellaista, että tekee toiselle pahaa mieltä. 

– Lapset itse sanoittavat asian parhaiten: kiusaaminen on sitä, että tekee toiselle pahaa mieltä. Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, ettei yksikään lapsi joudu kokemaan tätä päiväkodissamme. Siksi otamme nyt systemaattisesti käyttöön kiusaamisen vastaisen ohjelman, joka antaa henkilöstöllemme yhtenäiset keinot tukea kaveritaitojen kehittymistä ja puuttua kiusaamiseen välittömästi, Kemppi sanoo. 

Kiusaaminen nousi esiin Lapsibarometrissä 

Lapsiasiavaltuutetun tuoreessa Lapsibarometrissä, jossa haastatellaan puhelimitse yli 400 eskarilaista valtakunnallisesti, kiusaaminen nousi kokemuksena esiin usein: lapsista yksi prosentti kertoi joutuvansa esiopetuksessa kiusatuksi aina ja 56 prosenttia joskus. 17 prosenttia vastaajista kertoi myös, ettei heillä aina ole kaveria eskarissa. 

Viime keväänä Helsinki kuuli opetussuunnitelmien päivityksen yhteydessä 15 esiopetusryhmän lasten mielipiteitä oppimisesta, leikistä, aikuisen merkityksestä, ilmapiiristä, kavereista, yhteisöstä ja kouluun siirtymisestä. Eskarilaisten kuulemisissa kaverit nousivat esiin positiivisena asiana. Samaan aikaan lähes kaikissa ryhmissä lapset mainitsivat ikävinä asioina riidat ja leikeistä ulkopuolelle jäämisen.  

Kivaa kaveria eskarilaiset kuvasivat näin: 

Ottaa kaikki mukaan leikkeihin. 

Sen saa silleen, että tapaa ja kertoo nimensä. 

Se leikkii toisen kanssa kivoja leikkejä. 

Kiusaamiseen puuttuminen ja kiusaamisen ehkäisy ovat varhaiskasvatuksen keskeisiä velvoittavia tehtäviä. Varhaiskasvatuslain mukaan lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. 

Helsingin varhaiskasvatuksen henkilöstö saa syksyllä perehdytyksen päivitettyyn kiusaamisen vastaiseen ohjelmaan sekä tukimateriaalia aiheesta myös vanhempainiltoihin. 

Linkit: 

Karvin selvitys kiusaamiseen puuttumisesta varhaiskasvatuksessa 

Lapsibarometri 2025