Varha vahvistaa yhteistyötä koulupoissaolojen vähentämiseksi

Pitkittynyt poissaolokierre on riski oppilaan hyvinvoinnille ja oppimiselle sekä pitkällä tähtäimellä myös mielenterveydelle, työllistymiselle ja toimeentulolle. Jos jokainen ammattilainen yrittää ratkaista ongelmaa yksin, voi tilanne vaikeutua entisestään. Pahimmillaan yhden palvelukierteeseen joutuneen oppilaan tukitoimet voivat työllistää kymmeniä ammattilaisia. 

Oppilaan kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyö luo edellytykset oikeanlaiselle tuelle.

-    Haluamme vahvistaa yhdessä ratkaisemisen kulttuuria ja helpottaa hallintorajat ylittävää yhteistyötä kouluissa tavalla, joka perustuu opetussuunnitelmaan, kansalliseen kehittämiseen ja toimiviksi osoitettuihin käytäntöihin, mutta vastaa myös alueellisiin tarpeisiin, Varhan perhekeskusjohtaja Terhi Vierikko määrittelee.

Varhan kokoama monialainen työryhmä selvitti hallintorajat ylittävän poissaolojen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen haasteet ja mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Työryhmään osallistui oppilashuollon ammattilaisia ja kuntien opetushenkilökuntaa, palveluiden kehittäjiä, väitöskirjatutkija ja vanhempien edustaja. Työryhmä hyödynsi myös laajaa kansallista aineistoa, jonka tuottamiseen osallistui yli sata opetuksenjärjestäjää kouluineen Varsinais-Suomesta. 

Kouluille laadittiin niiden perustyön raameihin sopiva tukivideo, jolla halutaan nyt helpottaa yhteistyön suunnittelua Varhan opiskeluhuoltopalveluiden, kuntien ja perheiden kesken. Video ei korvaa muita tukitoimia.

Huoli kouluissa kasvaa

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teea Laihon mukaan yhteistyön vahvistaminen kannattaa. Vaikka vertailukelpoista pitkän aikavälin tietoa koulupoissaolojen kehityksestä ei ole, niin opettajat kuin opiskeluhuoltohenkilöstö eli kouluterveydenhoitajat, -kuraattorit ja -psykologit kokevat, että ongelma on kasvava ja aiempaa haastavampi.

-    Koulupoissaolot ovat monimutkainen haaste. Poissaolojen kasautuminen on oire, jonka taustalta on tunnistettu kymmeniä vaikuttavia tekijöitä, Laiho korostaa. 

Tilanne on edennyt pitkälle, kun haastavia poissaoloja alkaa kertyä. Ensimmäiset merkit voivat kuitenkin olla havaittavissa jo varhaiskasvatuksessa tai peruskoulun ensimmäisillä luokilla. Niitä ovat muun muassa itkuisuus, selittämättömät päänsäryt ja vatsakivut sekä haluttomuus lähteä kouluun tai päiväkotiin. On tärkeää, että koti ja koulu ovat yhteydessä toisiinsa heti, kun huoli oppilaasta herää.

Hyvä ilmapiiri kannattelee oppilaita

Työryhmä kiinnitti huomiota erityisesti myönteisen kouluilmapiirin rakentamiseen. Parhaiten poissaolojen ehkäisyssä onnistuvat koulut, joissa lasten kouluun kiinnittymistä tuetaan jatkuvasti arjen sosiaalisten suhteiden kannattelulla ja ryhmäyttämisellä.

-  Ennaltaehkäisevä työ kunnissa on aluillaan, minkä näkee opetussuunnitelmakuvauksista. Sen tulisi kuitenkin olla paljon muutakin kuin puheeksi ottamista. Keskeistä on koulun panostaminen osallisuutta vahvistavaan toimintakulttuuriin, Laiho toteaa.

Palvelupäällikkö Hannele Nikander-Tuomisen mukaan Varha ja kunnat ovat tunnistaneet yhteistyön ja yhteisöllisyyden tarpeen. 

-    Olemme samaa mieltä siitä, että yhteisiä tukitoimia tarvitaan. Jokaisen koulutoimijan tulee pystyä luomaan osaltaan yhteisöllisyyttä ja turvallista, hyvinvoivaa kouluympäristöä. Haasteiden ilmetessä asiaa kokoonnutaan ratkomaan yhdessä sen sijaan, että oppilas lähetetään yksittäiseen palveluun, Nikander-Tuominen kiteyttää.  

Tutustu tukivideoon "Joonaksen katkennut koulupolku" tästä linkistä.

Monialainen koulupoissaolojen hallintatyöryhmä on toteutettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Varsinais-Suomen kuntien ja Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen yhteistyöllä ja sitä on rahoittanut Euroopan unioni NextGenerationEU-rahoituksella.

Yhteydenottoja koordinoi projektipäällikkö Elisa Jyllikoski.